Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

  • Tämä aihe sisältää 4,300 vastausta, 76 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 tuntia, sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 4,281 - 4,290 (kaikkiaan 4,300)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • narisija

    Mamma huvittelee silloin tällöin lukemalla ääneen noita aiemmin mainutun Elisa Aaltola juttuja, taitaa olla Mika Aaltolan sisar tämä Elisa.

    Perko

    Toisin kuin koneinvestoinnit tehtaisiin (jotka tuottavat vientituloja), yksityinen katumaasturi on puhdas kulutushyödyke. Sen hankintahinta valuu suoraan ulkomaiselle valmistajalle (Saksaan, Ruotsiin, Japaniin), mikä heikentää kauppatasetta ja kasvattaa epäsuorasti tarvetta ulkomaiselle rahoitukselle.
    Velan rakenne: Suomen ulkomaanvelka ei ole vain valtion ottamaa lainaa, vaan se heijastaa koko kansantalouden (kotitaloudet mukaan lukien) elämistä yli varojensa. Jos tuomme enemmän kuin viemme, kansakunta velkaantuu. Katumaasturit ja muu kallis tuontielektroniikka ovat olleet tässä suuressa roolissa ( 1/4).
    Arvovalinta ja terveydenhuolto: Tilanne on nyt se, että tätä ”elintaso-velkaa” joudutaan maksamaan takaisin leikkaamalla peruspalveluista, kuten terveydenhuollosta. Vuoden 2026 budjettiraamissa hyvinvointialueiden rahoitusvaje on pakottanut sulkemaan pienempiä yksiköitä ja pidentämään hoitojonoja.

    Huoltovarmuuden kannalta välttämättömät ajoneuvot (kuten maatalous- ja pelastuskalusto) ovat perusteltuja, mutta kaupunkikäyttöön hankitut raskaat katumaasturit kuluttavat enemmän energiaa (tuontiöljyä/sähköä) ja sitovat pääomaa, joka voisi olla tuottavammassa käytössä.
    Maksajaksi ei jää sukupolvi, joka on nauttinut tästä velkaelvytyksellä ostetusta ”maasturikansalta”,  tarvitsee supistaa terveys palveluista 1 /3 .

    Nostokoukku

    Onkohan noin. Kitumaasturista saattaa jäädä suomalaiselle maahantuojalle ja valtiolle veroina enemmän hintaa kuin valmistajalle.

    herranumero47

    Sukulaisten kautta tiedän jotain turkistuotannosta. Kun turkisten hinnat ovat hyvät, tulee valtiolle verotuloja ja työpaikkojen kautta lisää. Pienet tuet investointeihin on tehty kannustamaan eläinten olosuhteiden parantamiseen. Nämä investointituet on välillä poistettu kokonaan, ainakin Marinin hallituksen aikana. Varsinaiseen tuotantoon ei käsittääkseni ole tukia koskaan saatu. Ja ettei tule väärää käsitystä niin en näe turkistuotannolla tulevaisuutta Suomessa.

    Syy siihen miksi Animalia ei hyökkää broilereita vastaan on selvä. Tavoitteena on ensin lopettaa ei syötäväksi- kasvatettava tuotanto. Sen jälkeen vasta ihmisen ravintoketju ja lopuksi lemmikkieläimet. Peter Singer, joka on yksi eläinoikeusliikkeen filosofeista, ainakin esittää asian näin.

    Nostokoukku

    Kerrankin hyvä uudistus tulossa, jos se vain otetaan käyttöön: matkailijavero. Toivottavasti ei vain sitten jotain muutaman kympin muodollista veroa, vaan oikein kunnon vero, joka vaikuttaisi myös kunnan tuloihin.

    Kuinkahan valtio aikoo selvitä supersaastuttaja Finnairin massiivisesta lentokonehankinnasta? Veronmaksajien maksettavaksihan tuo hankinta kuitenkin jää, taas kerran. Laittaisivat pakolliseksi vaikkapa yhden ulkomaanmatkan jokaiselle suomalaiselle. Se käy, jos lentolipun lunastaminen riittää ilman matkustuspakkoa.

    Visakallo Visakallo

    Voihan tässä vielä tulla tänne Suomeenkin sellaiset ajat, ettei Animalian opit oikein suomalaisia innosta. Esim. Ukrainassa tuskin on nyt kovin aktiivista Animalian toimintaa…

    Jovain Jovain

    Ei taida alijäämäisellä taloudella olla varaa rajoittaa tuottavaa taloutta. Ainakaan kuvitella että tuottaa kansanhyvää tai että tuottamaton tuontitavara (kulutustavara) tuottaisi kansalliseen pussiin. Kaikesta on maksettava ja kuitataan alijäämästä, siihen vielä korot ja verot päälle.

    Visakallo Visakallo

    Esim. Portugalissa otettiin koronanan jälkeen käyttöön ”turistivero”, joka on kuntakohtainen. Se on nyt siellä käytössä 40-50 paikkakunnalla. Se peritään majoittumisen yhteydessä, ja on 1-4 eur/hlö/vrk vain ensimmäiseltä viikolta.

    käpysonni käpysonni

    Turvetuotanto on jo lopetettu, toivottavasti Hölmölän hölmöt poliitikot ei turkistarhausta lopeta, kun se tuo niitä paljon kaivattuja vientituloja. Visakallio on tosiaan oikeassa, kaikki tuottava ja verotuloja tuottavat alat maaseudulla halutaan lopettaa. Samat tyypit sitten huutaa että miksi leikataan köyhiltä ja lapsiperheiltä,sitä lapsiperheköyhyyttä tulee, kun tuottavia elinkeinoja lopetetaan. Oikein viduttaa  nämä vasemmistolaiset, jotka samaan aikaan haluaa lopettaa elinkeinoja ja sitten parkuvat leikkauksista. Vasemmistolaisuus onkin paha mielen sairaus. Ja työpaikkoja lopetetaan ja nämä hölmöt haluaa silti tuoda 40 000 loisijaa tänne joka vuosi.

    On myös silkkaa  hölmölän tyhmyttä ja tietämättömyyttä vastustaa lihantuotantoa. Nurmi kasvaa näillä leveysasteilla parhaiten, joten jos ei liha maistu, syökää sit nurmea. Ollaan sen verran pohjoisessa, että täällä kasvaa hyvin vähän sellaisia kasvilajeja, jotka voi tuoda suoraan pellolta pöytään, siis leipäviljojen lisäksi. Kasvihuonevihannekset on tietysti eri juttu, mutta nämä ”hyvät ihmiset” vastustavat niidenkin kasvatusta, vaan nekin pitäisi heidän mielestänään tuoda kaikki etelä-euroopasta.

    Suomi on kyllä melkoinen hölmölä nykyään. Ainoat järkevät ja tervejärkiset Suomen etuja puolustavat puolueet, joita voi kuvitella äänestävänsä, ovat persut ja kristillisdemokraatit. Kaikki muut  puolueet ovat täynnä hölmöläisiä, saastaisia hölmöläisiä.

    narisija

    Eikös se ole EK, joka vaatii 45 000   maahamuuttajaa vuosittain. Ei EK:n hölmöt mielestäni kovin vasemmistolaisia ole, vai mitä sonni ?

Esillä 10 vastausta, 4,281 - 4,290 (kaikkiaan 4,300)