Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,321 - 4,330 (kaikkiaan 4,353)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    SDP, Keskusta, Kokoomus olisi erittäin hyvä hallituspohja; ääripäiden änkyrät olisi eliminoitu pois. RKP vielä mukaan ellei kannatus muuten riitä enemmistöön.

    narisija

    Näkyy pörssissä olevan hyvä meno päällä, voipi kestää jopa iltaan asti. Tosi yksi huono uutinen Persianlahdelta, meno katkeaa lyhyeen kuin kanan lento.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuli mieleen semmoinen salaliittoteoria, että sodan yksi tarkoitus onkin saada aikaan heilahteluja pörsseihin. Venezuelasta ensin kokeiltiin teorian toimivuutta ja sitten käytiin tositoimiin. Kenellä on kassa kunnossa, voi tehdä hyviä osakekauppoja.

    Nostokoukku

    Emännän kassa on kohtuu kunnossa, mutta vasikan hännänpäähän ei rahoja laiteta. Ei tällaisena aikana.

    Visakallo Visakallo

    Eiköhän juuri sieltä Trumpin lähipiiristä ja kannattajakunnasta löydy niitä pörssikaupan osaajia, joilla on se kassa kunnossa ja halu tehdä lisää rahaa.

    Reima Muristo

    Dumb haluaa nimensä historiaan, sen on jo tehnyt. Ei tosin sellaisella maineella kuin halusi.

    Apli

    Tuli mieleen semmoinen salaliittoteoria, että sodan yksi tarkoitus onkin saada aikaan heilahteluja pörsseihin. Venezuelasta ensin kokeiltiin teorian toimivuutta ja sitten käytiin tositoimiin. Kenellä on kassa kunnossa, voi tehdä hyviä osakekauppoja.

    Ainakin saatiin öljy-yhtiöt kiinnostumaan Venezuelan öljystä ja sinne investoinneista kun hinta nousi reilusti, mutta isoimpia hyötyjiä onkin Kanada, Venäjä, Norja jne..

    pihkatappi pihkatappi

    https://x.com/ed_fin/status/2041754533672501695

    Meillä ei ole öljyä Suomessa, mutta voimme osallistua markkinoihin. En suosittele enää liitymään kerhoon, mutta osingot on hyvät.

     

    Kurki Kurki

    https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011932431.html

    Kirjoitus ei kelvannut Hesariin.

    Mikään ei estä enää Kreikan kohtaloa. Kun Kreikka ei enää saanut lainaa, niin Troikalta (IMF)  sai, mutta ehdot sille oli, että julkisen sektorin palkkoja lasketaan 40%. Tämän jälkeen ei tarvinnut enää lainaa ottaa edes IMF:ltä.
    Suomessakin, kun julkisen sektorin kokonaispalkkasummasta 33 miljardia leikataan 40% eli 13 miljardia, niin budjetti on tasapainossa heti eikä velkaa tarvita ottaa penniäkään lisää.
    Miten on mahdollista, että viime kesänä solmittiin julkiselle sektorille 8% palkankorotukset, joihin pitää ottaa velkaa 2,5 miljardia joka vuosi ikuisuuteen asti, vaikka mitään talouskasvua ei ollut ollut 17 vuoteen eikä ollut näköpiirissä ja nyt kohta vuosi on mennyt eikä talouskasvua ole sen enempää näköpiirissä, että verotuloilla palkankorotukset maksettaisiin. Julkisen sektorin palkat ovat 17 vuoden aikana nousseet 12 miljardia. Niihin on pitänyt ottaa velkaa 100 miljardia, joka nyt on puolet koko valtion velkasummasta n. 200 miljardia.

    Jos epäilyttää tuo 100 miljardia, niin voi aloittaa laskemisen näin, että 17 vuotta sitten palkankorotuksiin alettiin ottaa lainaa vuosittain 12/17= 0,7 miljardia ja sitä on nyt otettu 17 vuotta joka vuosi yhteensä 17*0,7= 12 miljardia, 16 vuotta sitten nousi palkat lisää 0,7 miljardia ja niihin otettu velkaa tähän mennessä 16*0,7= 11,2 miljardia.  JNE

    Troikka hoitamaan Suomen talous kuntoon.

    Metsuri motokuski

    On tuo kanssa ääliöiden ajatus että julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja pitäisi laskea. Miksei myö vähennetä julkisen alan tehtäviä ? Otetaan taas yksityiset koulut käyttöön,  heikennetään julkista terveydenhuoltoa ja vaikka lopetetaan kaikki metsäalan tuet. Jos metsänomistajat eivät ilman tukia hoida metsiään niin olkoon hoitamatta. Ihan samaa maitoa se julkisen alan työntekijä juo kuin kukaan muukin.

Esillä 10 vastausta, 4,321 - 4,330 (kaikkiaan 4,353)