Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,331 - 4,340 (kaikkiaan 4,353)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kurki Kurki

    On tuo kanssa ääliöiden ajatus että julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja pitäisi laskea.

    Troikka osaa nämä asiat paremmin kuin ääliöt ja kasvukin lähtee käyntiin.

    Nyt Kreikan talous on EUn nopeimmin kasvava ja velkaantuminen päättynyt.

    Nyt Kreikan talous kasvaa ripeämmin kuin Suomen. Myös Kreikan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen alenee ripeästi.

    https://yle.fi/a/74-20196017

    käpysonni käpysonni

    Parasta olisi Suomen taloudelle, kun kukaan ei lainaisi enää rahaa Suomen valtiolle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eikös julkiset menot (eläkkeet, palkat) laske pehmeämmin ja pienemmin haitoin palveluille, jos jäädytetään korotukset.

    Metsuri motokuski

    Kreikassa tehtiin paljon muutakin kuin julkisen alan palkkojen lasku. Siellä vähennettiin koko julkista sektoria, eläkkeet jäädytettiin, terveydenhuoltoa vähennettiin, verotusta korjattiin koska veronkierto oli yleistä mm alv vero kierto. Julkisen sektorin palkkojen jäädytys oli vain pieni osa koko kreikan talouden korjaamista. Julkisen sektorin palkkojen lasku ei pelasta Suomea. Se ei riitä.

    Apli

    Julkinen sektori pienenee vähän itsekseen kun syntyvyyden lasku on ollut huimaa, kouluja, päiväkoteja yms tarvitaan jatkossa huomattavasti vähemmän.. Seuraavat leikkaukset isommat osuu väkisin eläkeläisiin, heidän veroja kiristetään ja paljon on oma veikkaus, työttömyyden kasvu on jatkossakin todella iso ongelma varsinkin ns akateemisen työttömyyden kasvu.

    Kurki Kurki

    Julkisen sektorin palkkojen jäädytys oli vain pieni osa koko kreikan talouden korjaamista.

    Pieni osa? Orpon leikkausuunnitelma on 6 miljardia, mutta se leikkaa työpaikkoja ja luo työttömiä 100 000 ja kun nekin työttömät pitää elättää velkarahalla ja lopullinen säästö jää vain 2..3 miljardiin. Eli sama summa kuin mitä tämä 8% palkkaratkaisu tuo menoja. Lisäksi työt jää tekemättä.

    Palkkojen lasku 30% tuo n. 10 miljardin nettosäästöt eikä tuo yhtään työtöntä. Samalla jää puskuria 4 miljardia vanhojen velkojen uusimisen vähentämiseen. Ja työt tulee tehtyä.

    Ilman julkisen sektorin palkan alennuksia Troikka tulee ja sitten me tehdään vielä suurempana.

    Demarien kannatus näkyy vain nouseva tyhmän äänestjäkunnan piirissä.

    Ongelma tulee siitä, että talous ei ole kasvanyt kuten Ruotsissa 25% viimeisten 17 vuoden aikana. Verotulot jäivät saamatta.

    Talouskasvun on estänyt Suomen ikioma beljakovilainen ay-liike kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla. Aleksei Beljakovin mukainen ay-liike tulee siitä, että juuri tämä Neuvostoliiton Suomen suurlähettiläs on ”kilpailijamaita korkeampien palkankorotusten” isä, jolla Suomen taloutta kampitetaan.

    Viime vuosilta tulee mieleen metsäteollisuden lakkoilu, jolla metsäteollisuudelle aiheuttiin miljardien tappiot. Tällaisia ylimääräisiä kustannuksia ei kilpailijoilla ole.

     

     

    Visakallo Visakallo

    Eikös sitä sanotakin, että kansalla on sellaiset hallitsijat kuin kansa ansaitsee. Antilla tulee olemaan samankaltainen ongelma kuin aikoinaan Lipposen Paavolla, eli pitämään oman puolueen akat kurissa.

    Kurki Kurki

    Yksityisen puolen palkansaajien työeläkkeissä valtio ei ole mukana. Eläkemaksut maksaa työnantaja ja työntekijä yksityiseen eläkelaitokseen, joka sitten maksaa työeläkkeen. Kuta suuremmat eläkkeet yksityisellä puolella on,  sitä enemmän valtiolle tulee verotuloja.

    Valtio on mukana osaksi vain yrittäjä- ja maatalauseläkkeissä, mutta julkisen sektorin palkansaajan eläkkeet maksaa kokonaan.

     

    Apli

    Julkinen sektori pienenee myös kun kuntien rahoitusta vähennetään, mutta samalla kansalaisten palvelut heikkenee ja kallistuu, suo siellä vetelä täällä, heidän roima palkkojen alennus olisi toisaalta hyvä mutta suomessa siihen ei ole menty mieluummin vähennetään väkeä ja voivotellaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Työttömät ovat myös suuri rasite, joten sellaiset leikkaukset ovat parempia, jotka eivät heti ja suoraan lisää työttömyyttä. Sitä toivoisi että osa työttömistä lähtisi muualle Eurooppaan etsimään työtä – siis kasvaviin talouksiin.

    Tuo pisti silmään että demarien leikkauslistalla olisivat maataloustuet. Taitaa teollisuus kurittaa jo aika lailla heitä; olivat juuri radiossa traktorimarssilta kertomassa että tiukkaa on.

Esillä 10 vastausta, 4,331 - 4,340 (kaikkiaan 4,353)