Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,341 - 4,350 (kaikkiaan 4,353)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsäkupsa Metsäkupsa

    Näinhän se menee, kinutaan ja saadaan julkisella puolella erityisesti terveyden huollon alalla isoja palkankorotuksia. Sitten onkin edessä säästökuuria ja työmäärän kasvua, kun henkilöstöä joudutaan sopeuttamaan kulujen hillitsemiseksi .

    Nostokoukku

    Demareiden listalla oli tarkasti kuunneltuna tuottamattomien tilojen tuet. Siis varmaankin näiden, jotka tuet saadakseen tarvitsee vain kaataa heinikot kerran kesässä. Näitä ainakin täällä päin riittää. Ja näitä riistapellon tekijöitä. Muutama kilo herneitä muutamalle hehtaarille, ei muokausta, ei lannotteita. Helppoa kuin heinänteko.

    Visakallo Visakallo

    Eikö se tähän asti aina ole ollutkin niin, että hömppään riittää kyllä aina rahaa, on sitten kysymyksessä metsätalous tai maatalous. Jos kaikki ympäristön kohentamisen verukkeella tehdyt toimet olisivat tuottaneet oikeasti niin hyvin kuin niitä vaadittessa on väitetty, Suomi olisi nyt paremmin varoissaan kuin Norja.

    Nostokoukku

    Maataloustuet ovat oikein. Ne pitäisi vain jakaa niille, jotka jotain tuottavat. Ei näille pelkästään rikkaruohoa tuottaville. Eräs isäntä kaatoi heinikoitaan traktorin perälevyllä marraskuun räntäsateessa. Heinikko kaatui, mutta ei kyllä katkennut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Joo huomasin saman kuin Nostokoukku että mainittiin ”tuottamattomat tilat”. Toteutus riippuu siitä miten nämä määritellään. Tämän palstan maatalouspolitiikan osaajat voinevat kertoa: kuinka paljon lakeja joutuisi rukkaamaan, että tilat saataisiin jaettua eri kasteihin ja onko tämä jako jo käytössä.

    Tuottamaton voi tarkoittaa joko kasvatettavaa kasvia (ruokaa, rehua, kesantoa…) tai taloudellista tuottoa. Eli jätetäänkö sivutoimiset viljelijät pois tuen piiristä, ja mitä se vaikuttaisi maaseudulla. On kai melko yleistä että maatilan tulot tulevat useasta lähteestä ja jos yksi merkittävä lähde viedään pois, tila ei ole enää elinkelpoinen.

    Mitä tämä vaikuttaa haja-asutusalueen asujaimiston määrään ja puuntuotannon tarvitseman tieinfran ylläpitoon. Meidän maalla tiet esimerkiksi hoitaa ravitallin omistaja joka viljelee rehua hevosille.

    Tällainen maalaisliittolainen näkökulma tänään, vaihteeksi.

    Perko

    Sirkka-Liisa Anttila oli viimeinen asiantuntemusta mv edustaja , jolloin maatalouspolitiikka perustu varmaan tietoon.  Keskusteluissa ei ole syytä vaieta, kuten eilisessä jäivät pois monet maaseudun muut yritykset.
    Ruoantuotanto nähdään usein vain yhtenä säädettävänä ”sektorina” muiden joukossa. On paradoksaalista, että mitä kauemmas leivän syöjä etääntyy pellon reunasta, sitä varmemmaksi hän tuntuu muuttuvan siitä, miten tilaa pitäisi johtaa. 40 vuoden kokemuksella hankittu hiljainen tieto – se, joka tuntee maan rakenteen ja sään vaihtelut – ohitetaan vanhentuneena. Nykyinen vaikenemalla keskusteluissa johtaa syvempään ahdinkoon myynnillä toimivat mv yrittäjät.
    Teorian ja käytännön kuilu: Nykyinen ohjaus on usein ”ylhäältä alas” -mallista, jossa hallinto ja lainsäätäjät luovat paperilla täydellisiä tuotannon tonnisto järjestelmiä massana ( rajoitteet ja ympäristövelvoitteet), jotka todellisuudessa vain lisäävät viljelijän taakkaa joka toimii myynnin tuloilla.

    PS;   Sitä mukaa kun maailmanpoliittinen tilanne kiristyy, luonnonmukainen puskuri ja hajautettu ruoantuotanto nousevat arvoon arvaamattomaan. Se on halpa henkivakuutus verrattuna täydelliseen riippuvuuteen globaaleista ketjuista.
    Luonnonlaitumet, perinnebiotoopit ja monimuotoinen peltoluonto eivät ole vain ”maisemanhoitoa”, vaan ne toimivat yhteiskunnan varajärjestelmänä. Niiden hoitokorvaus ei ole hukkaan heitetty se vastaa raskainta tykistö kriisiaikana kun kansaa pidetään hengissä.

    Nostokoukku

    Pudotetaan vain julkisen puolen palkkoja 30%. Sitten kulutus räjähtää kasvuun, asuntotuotannossa alkaa uusi nousukausi ja maan talous paranee kasvavien verotulojen myötä. Kaikki talouden keskeiset mittarit naksahtavat kohdalleen. Kreikkahan elpyi pääasiassa sillä, että sen verotulot kasvoivat. Ei oikeastaan sillä, että verotusta tuntuvasti kiristettiin, vaan ihmiset laitettiin maksamaan veroja, mikä oli aivan uusi asia kreikkalaisille. Ja hyvinhän siellä nyt menee. Tosin ihmiset ovat edelleen 15% köyhempiä  kuin ennen uudistuksia. Nyt siellä maisterin koulutuksella pääsee kahviloihin pöydänpyyhkijäksi ja tohtorin papereilla jo hotellin respaan töihin 1300 euron kuukausipalkalla ja 13 tunnin työpäivällä.

    Ja mitäpä tuota junkuttamaan yhteisöveron parista prosentista suuntaan tai toiseen. Poistaa sen kokonaan. Näinhän on toiminut mm. Telia erinäisillä kirjanpidollisilla veronkiertokikkailuilla jo 20 vuoden ajan. Ja hyvin menee. Yhtiö on maksanut osinkoja tuona aikana 8 miljardia euroa ulkomaisille omistajilleen, pääasiassa Ruotsin valtiolle. Mutta ei veroja Suomeen.

    Visakallo Visakallo

    Verottaja sentään uskoo kasvuun! Kun toiset siirtävät väkeään kilometritehtaalle pois tekoälyn tieltä, verotta palkaa lisäväkeä tekoälyn työkaveriksi:

    Verohallinto on aloittanut ison rekrytoinnin, jossa se hakee verotusyksikköönsä 40:tä uutta verotarkastajaa. Kyse on erityisvalvonnan tehtävistä valtion verokertymän kokoon saamiseksi. Työssä pitää  omaksua laajoja asiakokonaisuuksia ja tuottaa selkeää viranomaistekstiä.Tehtävä edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa ja osaamista verolainsäädännöstä, kirjanpidosta ja laskentatoimesta. Työtä tehdään pääasiassa työpareittain toisen verotarkastajan kanssa. Hakuaika  jatkuu 21. huhtikuuta asti.

    Jovain Jovain

    Vielä 60 luvulla julkinen sektori oli luokkaa muutama virkamies, kunnan lääkäri ja muutama yksityinen, hoitajia ja hallintohenkilöitä ei ollut. Rahaa oli ja sitä alettiin käyttämään surutta. Tarvittiin virastotalot ja uusi terveyskeskus joka kuntaan.  Niitäkään ei enää ole, mutta ”hallinto” jäi. Luulisi nykynuorison valmiudet riittävän purkamaan ylivoimaisen suureksi paisuneen julkisen sektorin. Jota välttämättä ei enää ole ja kun sen hoitamiseen melkein kaikki tarvittava kulkee mukana.  Sirkka-Liisa Anttila aikanaan harrasti kiitettävästi maaseutumatkailua, sitä on tehnyt myös Sari Essayaja.

    Visakallo Visakallo

    Nyt katsomme brittiläisten ja saksalaisten rikossarjojen lisäksi kotimaisia poliisisarjoja. Jatkossa kotimaisten rikossarjojen päähenkilöt ovatkin kovapintaisia verotarkastajia…

Esillä 10 vastausta, 4,341 - 4,350 (kaikkiaan 4,353)