Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,491 - 4,500 (kaikkiaan 4,510)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • MJO

    Jos hankkii lapsia, pitää maksaa kulutkin.

    Jos elää vanhaksi, niin maksakoot oman hoitonsakin?

    Rukopiikki

    Ennen mikä tahansa yliopistotutkinto takasi hyvän työpaikan. Enää näin ei ole. Ennen uskalsi ottaa lainaa opiskeluun, nykyään se on valtava riski.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pitääkö kaikki nähdä negatiivisen kautta, ankeuttajat Rukopiikki ja Tolopainen? Ei yritys välttämättä siirry ulkomaille, vaikka sen omistus siirtyy.  Maksullinen opetus tuhoaa mahdollisuuksien tasa-arvon; meillä on pidetty tavoiteltavana sitä, että vähävaraisten vanhempienkin lahjakkaat lapset voivat opiskella. Halutaanko sen tilalle luokkayhteiskunta?

    konstapylkkerö2

    Kiinteistövero oli ennen katumaksu jolla taajamissa asuvat saivat kadun hoitonsa ja katuvalot. Laajennettiin sitten koskemaan kaikkia kiinteistöjä mutta mitään vastinetta ei sillä saa haja-asutusalueille asuvat .

    Minä en loisinut opiskeluaikana vanhempien tuloilla. Olinviikonlopputöissä 14 vuotiaasta lähtien.

    MJO

    Pitääkö kaikki nähdä negatiivisen kautta, ankeuttajat Rukopiikki ja Tolopainen?

    Tottakai ne näkee. Jopa ajatellaan, että joku sijoittaa miljoonia, että voisi pelkästään pistää firman nurin. Joka puolella nähdään pelkkiä uhkia.

    Näkehän sen Tolopaisen käsityksen sijoittamisesta. Et voi voittaa 7% indeksiä. Haloo! Sen voi voittaa 10-kertaisesti pelkästään yhtenä vuotena. Sen jälkeen 9- vuotta voi tuottaa keskimäärin 0%. Silti ollaan 10 vuoden jälkeen indeksin kanssa tasoissa.

    Kuullut joskus Warren Buffetiin verratun vertauksen, kuinka vaikea on voittaa indeksi joka vuosi. Mutta ymmärrys jäänyt siihen. Miksi pitää voittaa, joka vuosi? Riittää kun voittaa pitkässä juoksussa?

    Timppa Timppa

    Siis start up-firmat rahoittavat tuotekehittelynsä sijoittajien rahoilla.  Sijoittajat vaativat riskisijoitusta vastaan suuren tuoton.  Sitä ei saa tuotannollisesta toiminnasta.  Siksi stert up-yritykset myydään jollekin alan tuotantoa harjoittavalle.  Rahaa voi myynnmissä irrota paljonkin.

    Jos Suomen taloutta yritetään ajaa ylös, niin tarvitaan start uppeja, joilla on ideoita ja riskirahaa myös vakiintuneille yrityksille, jotka sitten pystyvät laajenemaan ja tarjoamaan työpaikkoja.

    Start upin toiminta on haasteellista.  Rahaa tulee rajallinen määrä.  Kun se lopussa, eikä firma vielä myyntikunnossa, niin tarvitaan taas uusi rahoituskierros tai sitten edessä on konkurssi.

    Reima Muristo

    Aluksi tarvitaan tuottava liikeidea. Ei se rahan syytäminen johonkin start-up:iin kuulosta hyvältä idealta.

    Viisas insinööri on taruolento.

    Tolopainen Tolopainen

    Jos pullamössö nuoret haluavat puuttua eläkkeisiin. Heidän pitää ensin huomata se etuoikeutettu asema, jossa he nykyisin ovat. Yliopisto tutkintokin on maksuton. Eivät he liikaa maksa, vaikka joutuvat osan eläkemenoista maksamaan. Nekin maksaa pääosin työnantajat.

    Reima Muristo

    Nykyiset pullamössö eläkeläiset ovat itse sössineet tulevaisuutensa. Mikä velvollisuus nuorilla on elättää eläkeläisiä. Eläkkeisiin reilu leikkuri, ei niitä rahoja tarvitse hautaan kantaa. Näin sote pysyy pystyssä suurimman käyttäjäryhmän varoilla.

    Nykyinen talousopetus kaipaa reilua uudistamista. Jatkuva talouskasvu on täysi kusetus, kotoisin mahtavista porvaripiireistä.

    Rane2

    Kuuklettamalla löytyy että kun Marinin hallitus lopetti valtion velka oli noin 146 miljardia.Nyt maaliskuussa,kolmessa vuodessa,valtion velka oli kasvanut 194 miljardiin,eli lisäystä noin 48 miljardia.Viimeisenä toimintavuotenaan hallituksen arvioidaan ottavan noin 12 miljardia uutta velkaa.

    Toivottavasti tässä on joku aikataulujuju vai ottaako hallitus todella 60 miljardia uutta velkaa?

Esillä 10 vastausta, 4,491 - 4,500 (kaikkiaan 4,510)