Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,581 - 4,590 (kaikkiaan 4,594)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Tolopainen Tolopainen

    Jälkiviisaiden mukaan kotitalousvähennys suosii rikkaita. Vähennystä käyttävät ovat kuitenkin pääosin keskituloisia palkansaajia, ainakin omassa tuttavapiirissä. Eikä tuo raha jää verovähennyksen käyttäjälle, se pitää maksaa sille, joka tekee työn. Saatan kesällä käyttääkin pieneen remonttiin. Työt ei enää huvita.

    Jovain Jovain

    Tuottava työ on aina kannattavaa, mutta on sitä velkaa myös otettu ja siitä on omat haittansa, on käytetty yleensä kulutukseen. Näennäistä hyvinvointia, voidaan nimittää vaikka hyvinvointivaltioksi. Onhan niitä signaaleja olemassa, kun rahaa vielä oli, lihotettiin ja nyt ovat (”virastotalot”) käyneet tarpeettomiksi. Tilausta vaikka julkishallinnon ohjelmointityölle, sitä tulee riittämään. Mieluummin tuottavaan työhön.

    Visakallo Visakallo

    Tekoäly vie nyt työpaikkoja sellaisilta aloilta, jossa sitä ei osattu edes odottaa. Viimeisimpänä esimerkkinä työterveyshuolto. Sein sairaslomatodistuksen kun osaa tekoäly kirjoittaa vähintään yhtä sujuvasti kuin lääkärikin. Mehiläisen ja Terveystalon tulos on kummallakin suorastaan romahtanut. Suuret irtisanomiset edessä.

    Reima Muristo

    ”..Mehiläisen ja Terveystalon tulos on kummallakin suorastaan romahtanut. Suuret irtisanomiset edessä.”

    Suomessa terveydenhuolto on pitkälti valtion ylläpitämää. Valtionko sitten pitäisi alkaa tuottamaan uusia tuki-miljonäärejä kuten maatalouteen. Kumpikin toimii velkarahalla, erittäin huono sijoitus, mutta terveydenhuollosta ei voi tinkiä.

    Makarov

    Yksityisellä puolella jos rahat rupeaa loppumaan niin joudutaan irtisanomaan ihmisiä ja tehostamaan toimintaa jotta homma saataisiin kannattamaan. Valtion puolella otetaan vain lisää velkaa ja yritetään väkisillä säilyttää palvelut entisellään. Toivoisin yrittäjämäistä ajattelua myös valtion hallinnon puolelle niin voisi jotakin uutta visiota ruveta tulemaan. Suomi on pöhöttynyt aika pahasti ja yksilön vastuu siirretty muiden harteille.

    Perko

    Suomalainen viljelijä operoi maailman äärirajoilla, missä ruoantuotanto vaatii poikkeuksellista ammattitaitoa ja sitkeyttä. On lyhytnäköistä syyllistää nuoria jatkajia, jotka kantavat harteillaan valtavat taloudelliset riskit ja historiallisen vastuun huoltovarmuudestamme.
    Kriisitilanteissa emme elä tuontitavaralla, vaan paikallisella osaamisella. Viljelijöiden tukeminen ja arvostus ei ole vain maatalouspolitiikkaa – se on maamme itsenäisyyden ja hengissäpysymisen ensimmäinen puolustuslinja. Annetaan tekijöille työrauha ja ansaitsemansa arvostus.

    Makarov

    Perkolle täydet pisteet Suomalaisen viljelijän puolustamisesta. Reima ja kumppanit asuu kaupungissa ei niillä ole edes kumisaappaita ja ruokaa saa kaupasta.

    Reima Muristo

    ”Yksityisellä puolella jos rahat rupeaa loppumaan niin joudutaan irtisanomaan ihmisiä ja tehostamaan toimintaa jotta homma saataisiin kannattamaan.”

    Valtio tuottaa palveluja omakustanne hintaan. Yritys sitten lisää katteen tuon omakustanne hinnan päälle. Katteeseen kuuluu myös kiinteistö ja varuste kustannukset ja jokaiseen sijoitukseen tulee korkokustannukset. Eli omakustanne hinta kerrotaan kahdella-kolmella vähintään.

    Suomalainen viljelijä on opetettu tuottamaan ryssille ruokaa valtion tukemana. Kannattako tuolle tehdä jotakin.

    Ola_Pallonivel

    On juu varsinainen omakustannehinta, kun sote johtajilla on palkka 2x tai 3x pääministerin palkka. Onhan näitä johtajia, kuten Kela, Posti, Veikkaus yms. Ei paljon vastuu saatikka tulosvastuu paina hartioita.

    Reima Muristo

    Sotejohtaja kuuluu hallintoon, kuten vaaleilla valittu aluevaltuusto. Johtaja on Kansallisen Sekoomuksen palkinto virkoja. Ne on siellä tuottamattomana turhana oli tekijä kuka tahansa.

    Kuntien valtuustossa ei sitten taitanut väki vähetä vaikka soteasiat poistui.

Esillä 10 vastausta, 4,581 - 4,590 (kaikkiaan 4,594)