Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 2,442)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Riikka Purra on hallituksen ainoa mies. – No, kyllähän Antti Häkkänenkin miehestä käy.

    Metsuri motokuski

    Samaa mieltä. Kerrankin kunnon ministeri.

    Nostokoukku

    Häkkäsessä oli miehen ainesta. Eikös yrittänyt ängetä kokoomuksen presidenttiehdokkaaksikin? Vastoin Orpo-Petterin tahtoa ja ennakkosopimuksia. On vain joutunut nyt puolustusministerinä lähinnä Naton viestintuojan asemaan. Rumasti sanottuna aisankannattajaksi.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Vain persujen ministereissä on ”munaa”. Muut lähinnä joo-joo henkilöitä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jäänmurtajia ja puolustustarvikkeita vaikuttaisi menevän kaupaksi.

    Apli

    Puolustustarviteollisuuteen kannattaa satsata tosin varmaan nykyaikoina moni muukin  maa tekee niin, ilmeisesti myös matkailuun kun espanjan talous kasvaa euromaiden parhaiden joukossa.

    MaalaisSeppo

    Ei lähiaikoina ole näköpiirissä toimia, joilla saadaan Suomen talous merkittävään kasvuun. 1-1.6% haarukassa mennään, elleivät lakot äidy pahoiksi.

    Puolustusteollisuus toki on nousussa vienninkin osalta, mutta vaikutus Suomen kansantalouteen on vielä pieni. Myös Lapin turismi on nousussa ja parantaa työllisyyttä talvisin.

    Tämä hallituskausi mennään ankeissa oloissa, eikä seuraavakaan tuo paljoa helpotusta. Jäänmurtajakaupatkin, vaikka lähtisivät heti liikkeelle, vaikuttavat talouteen merkittävästi vasta muutaman vuoden kuluttua. Suunnitteluvaihe on pitkä.

    Nyt seurataan huuli pyöreänä Trumpin toilailua. Tämä pitää ihmiset varovaisina ja kiintestö/asuntomarkkinat hiljaisina loppuvuoteen asti. Jos Trump rauhoittuu ja tekee Suomen/EU:n suhteen myönteisiä päätöksiä, käynnistyy Suomessa pienimuotoinen investointiaalto, joka avittaa talouden kohtuulliseen nousuun. Lisäavitusta tuo kiinteistörahastojen sulun purkautuminen.

    Trumpista riippuu paljon, emmekä täällä sille paljoa mahda. Lakot tietysti ovat omissa käsissämme.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarissa oli tutkailtu raporttia Brexitistä. Vienti EU-alueelle väheni varsinkin pienyrityksissä. BKT-vaikutus kaikkiaan on ollut luokkaa -5 %. Palvelualat kärsivät vähemmän kuin teollisuus. Maahanmuutto ei vähentynyt mutta sen rakenne muuttui niin että väkeä tuli enemmän muualta kuin EU:sta. Itse kukin voi miettiä Suomen osalta olisiko vastaava kehitys myönteistä vai kielteistä.

    Panu Panu

    Nykyinen hallitus yrittää vähän leikata mutta kasvattaa silti menoja joka vuosi. Samalla median myötävaikutuksella hallituksen maine menee ja jo nyt on aika varmaa, että seuraavassa hallituksessa tahtipuikkoa heiluttavat demarit. Silloin häviävät taas ne pienimmätkin kulukurin rippeet mitä nyt on yritetty. Hetkellisesti sitten ehkä näyttää, että kaikilla menee hyvin kun rahaa on ja velkasuhde jatkaa pahenemistaan.

    Apli

    Seuraavan hallituksen on pakko leikata valtion menoja oli sitten demarit tai kuka tahansa siellä, talouskehitys ja työttömyyden kasvu pitää siitä huolen.. Purran 9 miljardia voi olla jopa alakanttiin… Osa leikkausrahoista tietysti valuu puolustusmenojen reiluun korotukseen..

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 2,442)