Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 2,466)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kurki Kurki

    Suomi tarvitsisi reilun devalvaation eli palkkojen laskun, että talouskasvu käynnistyisi. Taas kerran suuri osa vientiteollisuudesta on kiikun kaakun matalasuhdanteessa, kun voitot on ulosmitattu palkkoihin noususuhdanteessa.

    Yle ruokkii palkkaneuvotteluja valeuutisilla eli lakkoilkaa toki korkeampien palkkojen puolessa, olette oikealla asialla.

    Suomen palkkakehitys on ollut EU-alueen kärkeä eikä kuten Yle kertoo ”jäänyt jälkeen”.

    Ekonomistit ihmettelevät Ylen palkkakonetta: Tätä jutussa ei kerrottu.

    Ylellä jälleen ostovoimajuttu, josta uupuu täysin talousnäkökulma. Kerrotaan, että reaalipalkat laskeneet euroalueella yhden prosentin ja 2,5 prosenttia Suomessa. Mutta ei sitä, että euroalueella talous +5,7 prosenttia ja Suomessa -0,4 prosenttia. Tai että euroalueella tuottavuus -0,5 prosenttia ja Suomessa -2,0 prosenttia, Kemianteollisuus ry:n ekonomisti Sampo Pehkonen listaa X:ssä.

    https://www.verkkouutiset.fi/a/ekonomistit-ihmettelevat-ylen-palkkakonetta-tata-jutussa-ei-kerrottu/#b98ca7b1

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Suomi tarvitsisi reilun devalvaation eli palkkojen laskun, että talouskasvu käynnistyisi. 

    Ennen kaikkea julkisen puolen palkkoja pitää laskea 25-50%.

    käpysonni käpysonni

    Totta on että seuraava hallituskin, oli siinä mitkä puolueet tahansa,  joutuu leikkaamaan, säästämään ja  ottamaan velkaa, se on satavarmaa, joten kun oppositio ja kansa vittuilevat tälle hallitukselle, niin seuraavalla hallituksella on nämä vittuilut nenänsä edessä.

     

     

     

     

    Visakallo Visakallo

    Brexitistä riittää kirjoitetaan vielä pitkäksi aikaa. On aivan luonnollista, että Britannian EU-erolla oli monenlaisia seurauksia, ja Helsingin Sanomat kuten monet muutkin EU-alueen lehdet keskittyvät erityisesti kielteisiin puoliin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Britannian ei enää tarvitse maksaa jättimäistä EU:n nettojäsenmaksua, ja että yrityksiä myös siirtyy EU.n puolelta Britanniaan päin. Tänään kuulin villalankavalmistaja Novitan aikeista siirtää tuotantonsa Suomesta Britanniaan.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Britannian EU ero ja Trump saavat samanlaista huomiota. Se on vain vääristeltyä. Teollisuus on vähentynyt kaikkialla länsimaissa ja siirtynyt halvempiin maihin.

    Rukopiikki

    Valtion kannattaa yksityistää veronkanto niin säästää kuluja. Yksityinen verovouti on tehokas ja armoton veronperijä. Se muistetaan 1600 luvulta jolloin kruunu myi verovoudeille läänityksiä veronkantoa varten.

    arto arto

    Suomen palkkakehitys on ollut EU-alueen kärkeä eikä kuten Yle kertoo ”jäänyt jälkeen”.   Tuo  on tuulesta temmattu. Tutkittu Tieto                                                 Palkat ovat nousseet Suomessa myös hitaasti. Meillä ansiotason kehitys on jäänyt jälkeen useimmista muista maista. Työtuntia kohden laskettu reaaliansio on Suomessa laskenut 2,5 prosenttia vuoden 2021 toisesta neljänneksestä lähtien, kun taas euroalueella pudotus on ollut keskimäärin vain prosentin verran.20 tuntia sitten

    käpysonni käpysonni

    Arto, meillä Suomessa myös talouskasvu ja työn tuottavuus  on ollut vähäisempää kuin useimmissa muissa maissa, joten ei ole edes ansaittu parempaa ansiokehitystä. Kyllä edelleenkin se palkka  ja palkan korotukset on ansaittava paremmalla työn tuottavuudella ja talouden kasvulla,  tyhjästä ei voi palkankorotuksia ansaita.

    Nostokoukku

    Eli sellunkeittäjien on nostettava työnsä tuottavuus yli 3 miljoonasta eurosta / työntekijä yli 4 miljoonaan euroon työntekijää kohti. Vain siten teollisuus pystyy maksamaan nykyisiä kuitupuun hintoja. Tulonsiirtoa tämäkin?

    Minulle käy 25 % alennus palkkoihin ja etenkin eläkkeisiin. Eläkeläinen kun itse olen. Mutta kuinka käy sen jälkeen kansan ostovoiman ja etenkin talouselämän veturin, kulutuksen. Saattaa talouden kaikkein pyhimmän, bkt:n, kehitys pysähtyä. Entä pankkien kiinteistösijoitusyhtiöiden? Kulutukseen perustuva jatkuvan kasvun harha saattaa paljastua kuplaksi.

    arto arto

    Juu mutta se ei ole työntekijän vika. Nyt näkyy konkurssi aaltona kun ihmiset ei kuluta. Eli ei palkat riitä kunnon elämiseen kalliitten elinkustannusten takia, Eikä varmaan tyytymätön kansaa saa mitään kehitystä aikaseksi.

Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 2,466)