Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 2,470)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Juu mutta se ei ole työntekijän vika. Nyt näkyy konkurssi aaltona kun ihmiset ei kuluta.

    Ihmiset on niin peloiteltu sodalla, etteivät uskalla kuluttaa turhuuteen.

    Kalle kuluttaa. Ostin juuri Beretan DT 11 haulikon, kun pitää harjoitella dronejen alas ampumista. Olisi kyllä minulle välttänyt Baikalin IJ-27 mallikin.

    Rukopiikki

    Ameriikan suomalaisalueet vois itsenäistyä ja liiittyä Suomeen merentakaisina alueina.

    Kurki Kurki

    Oli väärä linkki edellisessä postauksessani.

    Ruotsissa ja Tanskassa palkkakehitys on ollut heikompaa.

    https://www.verkkouutiset.fi/a/ekonomistit-ihmettelevat-ylen-palkkakonetta-tata-jutussa-ei-kerrottu/#b98ca7b1

    Nostokoukku

    Olen odottanut vesi kielellä talousgurujen vastausta esittämääni kysymykseen kuinka käy talouskasvun veturin, kulutuksen, jos palkkoja ja eläkkeitä lasketaan 25%. Ei taida tulla vastausta, joten katson alentamisvaatimuksen olevan ainoastaan aatteellista höpinää vailla perusteluja.

    käpysonni käpysonni

    Entä mihin perustuu  vaatimus 10% palkankorotuksista? Onko tuottavuus kasvanut 10% ?

    isaskar keturi

    Ei ihme, jos valtion taloutta ei saada kääntymään, kun päätöksentekijät – Orpo viimeksi – eivät tunne kansantalouden keskeisiä käsitteitä. Vertaavat vientikaupan arvoa BKT:hen ja väittävät vientikaupan muodostavat tämän verran BKT:sta. Jos kaikkien alojen vaikutus BKT:een laskettaisiin samalla tavalla, tulokseksi saataisiin että eri alat yhteensä kattavat n. 500% BKT:stä…

    Nostokoukku

    Työn tuottavuuden perusongelma Suomessa on tehottomat investoinnit. Teollisuuspolitiikassa on epäonnistuttu. Nokian investointien ja uusien innovaatioiden avulla Suomi nousi tuottavuudessa Ruotsin rinnalle. Nyt ei ole Nokiaa, ja työn tuottavuus laahaa lähes nollakasvussa. Työn tuottavuus on jotain aivan muuta kuin palkat suhteessa työllä saatu tulos. Jos metallimies ruuvaa vuodesta toiseen samaa mutteria, ei hänen työn tuottavuutensa paljon nouse, jos hänen palkkaansa alennetaan 25%. Aikoinaan devalvoitiin, se helli vientiyrityksiä ja rankaisi työmiehiä. Työn tuottavuus hoidettiin hetkeksi vippaskonstilla. Kuten isaskar sanoi, jos ei päätöksentekijätkään tunne kansantalouden peruskäsitteitä, ei kannata heittäytyä yksisilmäiseen keskusteluun. Kannattaa lukea taloustieteilijä Matti Pohjolan kirja Tehoton pääoma-uusi näkökulma taloutemme ongelmiin. Julkaisuvuosi on 1996, ja kirjan kirjoittamisen innoittajana oli 90-luvun lama. Varsin ajankohtainen taas.

    Nostokoukku

    Nordean talouskatsaus tammikuu 2024: ”viime vuosina matalat korot ja heikko palkkakehitys ovat auttaneet huonosti tuottavia yrityksiä selviytymään”.

    Metsuri motokuski

    Miksi Kalle sen haulikon droneja varten osti ? Eikös niin ollut että ryssien nuoleminen on parasta turvallisuutta mitä Suomelle voi olla. Eihän sinun Kalle tarvii haulikkoa ostaa. Uskon että tarvittavan taidon osaat kun sitä tarvitaan.

    Artohan voisi ottaa raivaus kaveriksi metsurin jolle maksaisi 10 % isompaa palkkaa kun itse saa. Sehän auttaisi suomen talouskasvua kun kaverilla olisi varaa enemmän kuluttaa.

    mehtäukko

    Uutiset ja plokit-osastolta:

    ”..Hallitus esittää muutoksia lunastuslain korvausperusteisiin. Hallitus ehdottaa, lunastettavasta omaisuudesta määrättäisiin käyvän hinnan sijaan sen markkina-arvoa vastaava täysi korvaus. Markkina-arvon määrittäminen perustuisi nykyistä monipuolisemmin erilaisten arviointimenetelmien hyödyntämiseen.

    Kohteenkorvaukselle ja haitankorvaukselle tulisi suorittaa 25 prosentin suuruinen korotus…”

    Kymmenien vuosien viherhallitusten muilutusten jälkeen asiasta huippu hyvä hallitusteko. Tällainen jos mikä luo oikeudenmukaista uskottavuutta.

     

Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 2,470)