Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 2,492)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Ruokakauppojen henkilökunta vähenee entisestään. 

    Automatisointi etenee vääristä toimialoista. Teollisuudesta jo kadonnut yli 100.000 työpaikkaa ja kaupankin alalta katoaa paljon automatisoinnin myötä.

    MJO

    kaupankin alalta katoaa paljon automatisoinnin myötä.

    Osa kaupoista on poistamassa itsepalvelukassat suuren hävikin vuoksi. Tilaisuus nähtävästi tekee varkaan.

    mehtäukko

    ”..Saman soisi työnantajien ymmärtävän. Lopettaa yritykselle tulosta ja varallisuutta työllään tekevien käsien pureminen…”

    Kummallista tuo vastakkainasettelu. Moni keskisuuri-ja pienyrittäjä haluaa työllistää itsensä tai perheensä lisäksi muutamat ulkopuoliset. Tästä tutuimpia ovat vaikka auto-,maansiirto-, metsäkone- tai maatila-yritykset. Hyvin moni alkaa pelin ”tyhjästä” pikkuhiljaa punnertaen ja kaiken taloudellisen vastuun kantaen. Matkaan otetaan myöhemmin työpalkkaansa vastaan tekeviä henkilöitä, jotka sitoutuvat työpanostaan vastaan työsuhteeseen. Siinä palkitaan ansioituneita jollain bonuksella.

    n-koukun pakonomainen vaatimus sosialisoida yrityksen voiton jako hanskan heiluttajien kesken pitää perustua rosvous-ajatteluun. Mikä ei ole kunnolla kiinni, kuuluu sivulliselle.

    Nostokoukku

    Minustakin tuo vastakkainasettelu palkanalennusvaatimuksineen on outo. Jos työntekijä nähdään pelkkänä ”hanskanheiluttajana”, kuten mehtäukon yrityksissä on ilmeisesti nähty, on vastakkainasettelija selvästi nähtävissä. Jakakoon yritykset voittonsa miten tahtoo, mutta kyllä oikeudenmukaista on nähdä myös se hanskanheiluttaja osana tuon voiton tekemistä. Termistö on edelleen mehtäukolle kateissa, jos väittää sitä sosialisoimiseksi. Torppariaika meni jo.

    mehtäukko

    ”hanskanheiluttajana” yrittäjän vastuisiin nähden.

    ”Jakakoon yritykset voittonsa miten tahtoo, mutta kyllä oikeudenmukaista on nähdä myös se hanskanheiluttaja osana tuon voiton tekemistä.”

    Vastahan vaadit lisää voitonjakoa selluluusereille! ”Eli sellunkeittäjien on nostettava työnsä tuottavuus yli 3 miljoonasta eurosta / työntekijä yli 4 miljoonaan euroon työntekijää kohti.”

    Oikeudenmukaisuus ja mikään laki ei vaadi yrityksen voitonjakoa omistuksen ulkopuolelle. Älyä nyt selvät peri-aatteet.

    Nostokoukku

    Yrittäjällä on aina vastuunsa ja riskinsä, se kuuluu pelin henkeen. Muuten, pieraistessakin on otettava pieni riski…En ole vaatinut lisää voitonjakoa sellunkeittäjille. Lue tarkemmin. Oikeastaan kysyin työn tuottavuuskeskustelussa pitääkö sellumiesten nostaa työn tuottavuuttaan yli 3 miljoonasta eurosta yli 4 miljoonaan euroon, jotta teollisuus pystyy maksamaan nykyisiä raakapuun hintoja. Voitonjakoa ei tarvitse jakaa ulkopuolelle, sehän nyt on selvä asia, enkä ole sitä vaatinut. Mutta työntekijän näkeminen osana tuon voiton keräämistä on oikeudenmukaista. Ymmärrän, että et siihen kykene, nimittely ”hanskanheiluttajaksi” ja ”selluluuseriksi” osoittaa suhtautumisesi työntekijöihin olevan satakunta vuotta ajastaan jäljessä. Se on periaatteesi, etkä älyä muuta. Jos mehtäukon tavoin ajattelevia olisi aina kuunneltu, elettäisiin vieläkin kivikautta. Se, että harrastat teksteissäsi tekstin lihavointia ja kursivointia ei yhtään paranna tekstisi uskottavuutta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Komppaan Nostokoukkua siinä mielessä että meidän metsäteollisuuden kilpailukyky on kokonaisuus johon vaikuttavat paitsi palkat, myös energian hinta ja puun hinta. Omistajat katsovat kylmästi laitoksen kannattavuutta ja sen mukaan päätetään minne investoidaan seuraavaksi.

    Visakallo Visakallo

    Näihin työmarkkinapöytiin on yhä vahvemmin tullut mukaan kolmas osapuoli, eli robotit/digitalisaatio/tekoäly. 10% palkankorotus johtaa pian myös 10% työntekijämäärien vähennykseen. Se, hyötyykö siitä lopuksi enemmän työnantaja.-vaiko työntekijäpuoli, on jokaisen mietittävä tahollaan.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    10% palkankorotus johtaa pian myös 10% työntekijämäärien vähennykseen. Se, hyötyykö siitä lopuksi enemmän työnantaja.-vaiko työntekijäpuoli, on jokaisen mietittävä tahollaan.

    Ei yksikään yritys pidä yhtä ainutta ylimääräistä työntekijää töissä. Vähentäminen ja tehostaminen on jatkuva prosessi.

    Tolopainen Tolopainen

    Ay on työntekijöille raskas elätettävä, lisäksi aiheuttaa heille suurta vahinkoa ajamalla etuja, joihin tässä maassa ei varoja ole enää olemassa eikä mitään mahdollisuuksia jatkaa tällä tiellä. Kun devalvaatio ei ole enää käytettävissä ylimitoitetut palkan korotukset kaatuvat työntekijöiden maksettavaksi. Miten voidaan kuvitella, että työnantajan pitäisi maksaa ylimääräinen kuukauden palkka ilman työsuoritusta, sitä tarkoittaa 10% palkankorotus. Ei niin hölmöä työnantajaa löydy, että laittaisi tuohon vekseliin nimensä ja tuhoaisi yrityksensä.

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 2,492)