Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 5,151 - 5,160 (kaikkiaan 5,168)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Tolopainen Tolopainen

    Kumpaan ryhmään käpysonni kuuluu tuohon pieneen vähemmistöön vai suureen enemmistöön. Tuo suuri enemmistö ja tyhmät poliitikot tekivät Nallesta miljonäärin. Osoittaisi edes kiitollisuutta ja nöyryyttä. Hänen johtaja uransa ei pahemmin edennyt, kun poliitikot lopettivat valtion omaisuuden lahjoittamisen hänelle.

    Visakallo Visakallo

    Mietin tuossa juuri, että kumpaan ryhmään minä mahdoin kuulua, kun kaupassa oli multaisia Annabelle-perunoita myynnissä irtotavarana, ja aivan siinä vieressä samaa lajiketta huomattavasti halvemmalla valmiiksi pestynä ja pussiteetuina. Näkyivät olleen jopa saman viljelijän pelloilta kauppaan tuotuja. Multaperunalaarin ympärillä kävi melkoinen kuhina ja tuuppiminen, mutta pussiperunat sain lastata kaikessa rauhassa kyytiini. Mietin mielessäni, teinkö viisaasti, kun ei tarvitsekaan maksullisella vedellä pestä multaisia perunoita, jotka sain lisäksi n. 40% halvemmalla?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Väitetään että multaperuna säilyy pitempään, mutta siinä hintaa nostaa vielä se että maksetaan myös mullasta!

    Mutta miten perunat liittyvät aiheeseen Suomi nousuun?

    Visakallo Visakallo

    Liittyy siinä mielessä, että nouseeko Suomi sillä, jos ostaisi itselleen kalliimpaa ruokaa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miten niin kalliimpaa, voihan ulkomailta saada halvempaakin. Mutta kotimaisella maataloudella on huoltovarmuus-, kansantalous-ja työllisyysperusteita sekä se auttaa maaseudun asuttuna pitämistä.

    Visakallo Visakallo

    Äh, kysymyshän oli samalla kotimaisella pellolla kasvaneista perunoista! Pohdin vai sitä, että nostaako se kansantaloutta, jos ostan niitä kalliimmalla hinnalla, kuin nyt tein!

    suorittava porras suorittava porras

    Se kalliimpi vaihtoehto on huomattavasti parempi maultaan. Annabelle erinomainen valinta. Olisin tehnyt sillä kovan tilin torikauppaa harjoittaessani. Silloin tunnettiin hyvänä perunana vain Pito, jonka hinta oli kolminkertainen torimyynnissä bulkkiperunoihin verrattuna.

    käpysonni käpysonni

    Maatalouden huoltovarmuus-argumentti alkaa olla aika väsynyt.  Tuhansien kilometrien päässä Suomesta soditaan, se on aiheuttanut lannoitteissa ja kevyessä  polttoöljyssä  hurjan hintojen nousun, nuo on maatalouden tärkeitä tuotantopanoksia.  Kun emme ole niissä omavaraisia, niin tuo huoltovarmuus-hokema on vailla pohjaa.  Luomuviljelyssä ei tietysti tarvita keinolannoitteita, mutta siinä tuotantomuodossa tuotantomäärät on niin vaatimattomia, että jos emme lannoitteita ja polttoöljyä ulkomailta saisi, niin ruokapula iskisi. Toki Yaran tehtailla Uudessakaupungissa ja Siilinjärvellä tehdään lannoitteita, mutta osa niiden raaka-aineista, kuten esim.  ammoniakki ja kalium, tuodaan ulkomailta.

    Nostokoukku

    Pito-peruna oli paras peruna. Ainoa vika oli, että oli niin hidaskasvuinen, että täytyi kasvattaa kaksi kesää.

    Alaneva

    Nestelannoitetta tehdään myös Suomessa ja sillä taitaa olla parempi tulevaisuus kuin perinteisellä peltojen lannoittamisella. Aika näyttää lähteekö millaiseen nousuun tuo nestelannoitus. Tosin siinäkin urea tulee ulkomailta.

Esillä 10 vastausta, 5,151 - 5,160 (kaikkiaan 5,168)