Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 2,572)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Rane2

    ”Oikeastaan kysyin työn tuottavuuskeskustelussa pitääkö sellumiesten nostaa työn tuottavuuttaan yli 3 miljoonasta eurosta yli 4 miljoonaan euroon, jotta teollisuus pystyy maksamaan nykyisiä raakapuun hintoja.”

    Lauseessa ei ole mitään järkeä.Ensinnäkään sellumies ei itse nosta tuottavuuttaan yhtään,kaikki tuottavuuden nousu perustuu työnantajan investointeihin.Sellumiesten panos tuottavuuteen on lähinnä lakkoilulla alentaa tuottavuuttaan.Toiseksi raakapuun hinta on se mitä teollisuus kulloinkin kokee pystyvänsä maksamaan,metsänomistajilla ei ole laillisia mahdollisuuksia kiristää ylisuuria hinnankorotuksia.Toisin kuin ammattiliitoilla joiden valtavan kallis Lakko-Aalto(Riku) vyöryy nytkin Suomen talouselämän yli…

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Ryssä-Rane taas väärillä teillä. Tehtaiden tehokkuus nousee miljoonilla joka vuosi, työntekijöiden aloitteiden takia. Mikään tehdas ei ole ikinä ”valmis”.

    Rane2

    ”työntekijöiden aloitteiden takia.”

    Edelleenkin:työntekijät eivät investoi euroakaan näiden aloitteiden toteuttamiseen.Työnantaja maksaa nekin investoinnit.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Työnantaja maksaa nekin investoinnit.

    Kyllä, koska ne maksaa itsensä takaisin jopa muutamassa kuukaudessa, jopa heti alkavat tuottaa ilman investointia, kuitenkin nykyään takaisin maksuaika saa olla enintään 2 vuotta.

    Rane2

    ”jopa heti alkavat tuottaa ilman investointia”

    Kerropa muutama esimerkki?

    Nostokoukku

    Ranelta on jääneet kansantalouden luennot väliin. Jalostusarvolla tarkoitetaan tuotannon arvonlisäystä yleensä työntekijää kohden. Esim. Kemin sellutehtaalla se on yli 3 miljoonaa euroa / työntekijä. Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnan kustannusten erotuksena. Esim. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä toiminnan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia.

    Husq165R

    Tuo on peruskauraa yrityksissä. Jos Nokia on tuttu, niin heillä on n. 20000 patenttiperhettä. Niitä vaihdetaan, myydään jne. Siis Nokia myy.

    Luulen että Nokian omistajat (amerikkalaiset eläkeyhtiöt) eivät ole niitä keksineet, vaan ehkä kouluja käyneet työntekijät. Siis palkolliset.

    Tuilla elävälle voi olla vaikea ymmärtää.
    Periaattessa traktorinkuljettajakin voisi palkkatyönsä ohessa innovoida. Jos kapasiteetti riittää.

    mehtäukko

    ”…Ensinnäkään sellumies ei itse nosta tuottavuuttaan yhtään…” on juuri näin. Kun laitokseen omistaja investoi entisestää 500 Kw tehokkaamman sähkömoottorin ja 500mm leveämmän kuljetushihnan, sellumiehen käynnistyskytkimen vääntö ei ole muuttunut miksikään.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Ei ne Ponssen osakkeenomistajat ole hakkuukonetta jalostaneet, vaan sen koneen käyttäjät kentällä ovat vaatimuksillaan / ideoillaan jalostaneet sen sellaiseksi, mitä se nyt on. Työntekijät ovat todellisia ammattilaisia, timantteja, joita kannattaa kuunnella herkällä korvalla.

    Rane2

    ”Jos Nokia on tuttu, niin heillä on n. 20000 patenttiperhettä. Niitä vaihdetaan, myydään jne. Siis Nokia myy.”

    No miksi Nokia omistaa patentit eikä ne työntekijät?

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 2,572)