Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 5,231 - 5,240 (kaikkiaan 5,242)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • konstapylkkerö2

    Hidastuminen näkyy muuallakin. SE ei saa maksettua puukaupan lisätiliä . Yli 3 kk myöhässä . Yrittäneet 1.6 maksaa mutta väärä tili. Vasta nyt kyselevät oikeaa tilinumeroa .  Ennen jos joskus meni  väärälle tilille maksu, korjausliike tuli muutamassa päivässä.

    Kuusiuskova

    Toivittavasti saat rahasi. Meikäläiselle jäi kerran ison yhtiön rahat tuematta sovitussa ajassa.Soitin ja kyselin, heillä uupui jostain syystä systeemistä meidsän tilinumero. Korvaukseksi kuin jouduimme odottamaan rahoja ylimääräisen kuukauden niin korottivat maksun melkein 10%. Tästä tuli hyvä ja reilu mieli, ollaan tehty uudestaankin  kauppaa kyseisen yhtiön kanssa ja kaikki on toiminut moitteetta sen jälkeen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Wille Wilenius Linkedinissä:

    Olen ollut muutaman päivän Tukholmassa ja yksi asia pistää Helsingistä tulevan silmään: täällä ravintolat ovat täynnä ja kaupunki elää. Terassit pullistelevat väkeä ja kun kyselin pöytää muutamasta keskustan paremmasta ravintolasta, vastaus oli käytännössä sama: ei tälle viikolle.
    Tarjoilijoiden menoa katsellessa tulee välillä mieleen, että täällä ongelmana taitaa olla pikemminkin liikaa asiakkaita kuin liian vähän.

    Ruotsi teki tänä keväänä kiinnostavan ratkaisun ja puolitti elintarvikkeiden ALV 12 prosentista 6 prosenttiin 1.4.2026 alkaen. Se koskee myös esimerkiksi ravintolasta mukaan ostettavaa ruokaa, mutta ei paikan päällä nautittavaa ravintolaruokaa, jonka ALV on edelleen 12 %. Alennus on voimassa vuoden 2027 loppuun.

    Mutta vielä kiinnostavampi ero löytyy sunnuntaista. Suomessa sunnuntaityöstä maksetaan lain mukaan 100 % korotettu palkka. Ruotsissa vastaavaa lakisääteistä tuplapalkkaa ei ole. Hotelli- ja ravintola-alan tavallisessa työehtosopimuksessa sunnuntain OB-lisä on tällä hetkellä 27,59 kruunua tunnilta.

    En väitä, että tämä yksin selittää eroa. Mutta sunnuntaina Tukholmassa kävellessä tulee väkisinkin mieleen, olemmeko Suomessa itse tehneet ravintoloiden auki pitämisestä liian kallista?

    Ja sitten matkailijat. Vuoden 2026 koko kesän lukuja ei vielä ole, mutta viime kesänä Tukholman kaupungissa kirjattiin noin 3,3 miljoonaa yöpymistä. Helsingissä vastaava luku oli hieman yli 1,6 miljoonaa. Siis suunnilleen kaksi Tukholmaa yhtä Helsinkiä vastaan. Ehkä kysymys ei olekaan siitä, miksi Tukholman ravintolat ovat täynnä. Ehkä meidän pitäisi kysyä, miksi Helsingin eivät ole.

    Panu Panu

    Tältä osin tulevan pääministeripuolueen linja lienee selvä: Ravintolassa syöminen ja juominen on ylellisyyttä, josta tulee rankaista. Työntekijät ovat lisänsä ansainneet ja niitä tulee pikemminkin korottaa kuin alentaa. Yrittäjien ”huojennettu” osinkovero pienille osingoille eli 26,5% on aivan liian alhainen. Näillä eväillä talous ei välttämättä lähde nousuun.

    Toivottavasti hallituskumppanit saavat vähän suitsittua demareita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Moni uskonnoton suhtautunee sunnuntaihin samanlaisena päivänä kuin muut viikonpäivät. Olisi ehkä yrittäjän ja työntekijän yhteinen etu pystyä sopimaan palkat ilman tällaista pakottavaa sääntelyä? Vain minimipalkat aloittain ja muut keskeiset työehdot lakiin.

    Kävin eilen syömässä lasten kanssa Espoossa kello 15. Meidän lisäksi ravintolassa oli yksi pöytä, jossa oli asiakkaita. Kaksi henkilöä töissä vähintään kello 13-21. Lapseni mukaan paikka on yleensä hiljainen, paitsi lounaalla on arkisin väkeä. Ruuat ihan ok joten siitä asia ei ole kiinni.

    Visakallo Visakallo

    Palkkatyön kustannuslisät ovat johtaneet yksinyrittämisen/kevytyrittäjyyden jatkuvaan lisääntymiseen. Tämä ilmiö ei ole vain meillä Suomessa, vaan muuallakin Euroopassa. Maahanmuuttajat hoitavat taas vastaavan ongelman lähisuvun ja Kelan, eli ”Suomen suurimman yritysrahoittajan” voimin.

    Kurki Kurki

    Mutta vielä kiinnostavampi ero löytyy sunnuntaista. Suomessa sunnuntaityöstä maksetaan lain mukaan 100 % korotettu palkka. Ruotsissa vastaavaa lakisääteistä tuplapalkkaa ei ole. Hotelli- ja ravintola-alan tavallisessa työehtosopimuksessa sunnuntain OB-lisä on tällä hetkellä 27,59 kruunua tunnilta.

    Tuostahan puuttuu Suomen saunalisät.

    mehtäukko

    Lisiä ja korvauksia ollee lukemattomia.

    Karpon ohjelmassa oli aikoinaan haastattelussa neuvosto-Karjalan lossari joen penkalla kojussaan. Ollut virassa kymmenkunta vuotta ilman työvälinettä…

    Visakallo Visakallo

    Kovasti näytään uutisissa hehkutettavan, kuinka esim. suuret rakennusprojektit työllistävät ja tuovat verotuloja Suomeen. Valitettavasti todellisuus on useimmiten aika paljon vaisumpi. Suomalaisenkaan pääurakoitsijan ei tarvitse maksaa lakisääteisiä työnantajamaksuja tai sivukuluja ulkomaisen vuokrafirman työntekijästä, sillä varsinainen työnantaja ja palkanmaksaja on ulkomainen vuokrayritys. Pääurakoitsija maksaa vain sovitun vuokrahinnan (laskun) vuokrafirmalle, ja vähentää sen kuluna omassa verotuksessaan. Päärukoitsijan on vain varmistettava, että ulkomainen yritys ja työntekijä hoitavat Suomen verovelvollisuudet vain siinä tapauksessa, jos työntekijä oleskelee Suomessa yli 6 kuukautta, (yleensä ei) tai kyseessä on pohjoismainen vuokratyöntekijä.

    Nostokoukku

    Nuorempi poikani oli kolmisen vuotta sitten asentamassa lämpökanaaleja pääkaupunkiseudulla uusiin rakennuskohteisiin. Työ kesti reilut kaksi kuukautta. Hän sanoi, että yhdelläkään rakennustyömaalla ei kuullut Suomen sanaa. Heidän asennusporukan käytössä olleen kaivinkoneen kuljettaja oli venäläinen. Hän osasi yhden sanan Suomea. Vastaus oli aina: Joo.

Esillä 10 vastausta, 5,231 - 5,240 (kaikkiaan 5,242)