Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 2,604)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Husq165R

    Jos tuilla elävän ymmärrys investoinnista on tasolla ”leveämpi aura traktorikuskille” niin ei ehkä kannattaisi osallistua vk:n kilpailijaksi jankutuskisaan.

    Nostokoukku

    Näinhän sitä hienotunteisesti kutsutaan. Todellisuudessa joku myy rahansa yritykselle tietyllä tuotto-odotuksella. Pörssi on osakeyhtiöiden pankki. Pörssiyhtiöissä palkka on osinkoa tai myyntivoittoa. Pankki myy rahaa ja saa siitä korkoa palkakseen.

    mehtäukko

    ”..Mehtäukon kannan työntekijä-inhoon ymmärtää. Hänen  ”hanskanheiluttaja ja luuseri” suhtautumisellan työntekijöihin hänen yrityksensä ei ole koskaan saanut hyviä työntekijöitä..”

    n-koukulla, joka ei ole ollut yrittäjänä päivääkään, eikä kertomiensa saavutusten perusteella työrukkaset ole edes pysyneet näpeissä, osaa kyllä suoltaa noita alaleuvattomia möläyksiä. Taso on samaa, kuin Jeesin hyökkäilyt oksaläjien lomasta. Ja jurppiihanse, kun ojakepityksetkään eivät lähteneet vetämään vettä vastamäkeen.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Hyvä kello kauas kuuluu, paha kello kauemmas.

    Mitä sananlasku tarkoittaa?Sananlaskun merkitys tai kuvaus: Sanonta tarkoittaa sitä, että hyvät asiat ja hyvät teot leviävät ihmisten tietoon, mutta huonot asiat ja pahat teot leviävät vieläkin nopeammin ja laajemmin. Tämä johtuu siitä, että ihmiset puhuvat enemmän negatiivisista asioista kuin positiivisista. Esimerkiksi, jos joku tekee jotain todella hyvää, siitä kerrotaan muille ja se saa kiitosta. Mutta jos joku tekee jotain väärin tai ikävää, siitä puhutaan vielä enemmän ja se leviää nopeasti kaikkien korviin. Tämä sanonta muistuttaa meitä siitä, että pahat teot voivat aiheuttaa paljon enemmän harmia ja tulla tunnetuiksi laajemmin kuin hyvät teot, joten meidän tulisi aina yrittää tehdä hyvää ja välttää pahoja tekoja.

    Rane2

    ”Mutta jos joku tekee jotain väärin tai ikävää, siitä puhutaan vielä enemmän ja se leviää nopeasti kaikkien korviin. Tämä sanonta muistuttaa meitä siitä, että pahat teot voivat aiheuttaa paljon enemmän harmia ja tulla tunnetuiksi laajemmin kuin hyvät teot, joten meidän tulisi aina yrittää tehdä hyvää ja välttää pahoja tekoja.”

    Ilmeisesti puhut nyt venäjän erikoisoperaatiosta?

    Nostokoukku

    Yli kaksikymmentä vuotta tuli oltua yrittäjänä oman verokirjatyön ohessa, sivutoimisena yrittäjänä. Vaimoni on ollut yrittäjänä koko ikänsä. Yrittämisestä tiedän kyllä jotakin. Siinä samalla on kulunut varmasti yhtä monet työrukkaset loppuun kuin mehtäukollakin. Kalle tuossa siteerasi vanhaa hyvää sananlaskua. Niissä on usein paljon totuutta. Olisikohan mehtäukko, niin että kohdallasi pätee ”Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa”. Paitsi alaleuaton myös samalla yläleuaton on möläyksesi  selluluusereista.

    Rane2

    ”Vaimoni on ollut yrittäjänä koko ikänsä. ”

    Kannattaisi tarkistuttaa hänellä kirjoitustesi  faktat?

    Nostokoukku

    Faktat olen tarkistanut. Tarkalleen ottaen 20 vuotta 11 kuukautta meni seitenpäiväistä työviikkoa painaen putkeen. Työntekijänä ja kaikki vapaa-ajat sivutoimisena yrittäjänä. Tienastia tuli, mutta näin jälkikäteen ajateltuna aika paljon menikin, nimittäin rahassa mittamattomia asioita sivu suun. Kuten nyt vaikka sekin, että vaimo sanoi, että meidän lasten ensimmäinen opittu sana oli heippa. Isä pyörähti kotona ja meni taas.

    mehtäukko

    N-koukun sivutoimisuus olkoon mitä on ollut. Mehtäukon yrittäjyydessä ei koskaan ole ollut koukun vääntämiä halpamaisia työntekijä-ongelmia, joita oli sentään 3-5 remmissä muutoin kuin yhdellä. Koe-ajalla mielestään täysin oppinut ja tes:n raamattu taskussa uusi juippi ohjeista piittaamatta pilasi mo:n jk-metsän vajaatuottoiseksi raiskioksi. Se, ja toistakymmentä muuta painavaa syytä riitti.

    Punakantinen epäilee vaikka mitä. Kun klusterin johtoporras vuodesta toiseen kehaisee onnistumista meiningissä, jotain katetta löytyy.

    Nostokoukku

    Eli oikein hyvät työntekijät välttelivät joutumista yritykseesi töihin. Kuten epäilinkin.

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 2,604)