Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 2,604)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kurki Kurki

    Nostokoukku: jos palkkoja ja eläkkeitä lasketaan 25%. Ei taida tulla vastausta, joten katson alentamisvaatimuksen olevan ainoastaan aatteellista höpinää vailla perusteluja.

    Metsäteollisuudessa koko tuotantoketju on suomalaisen palkkatason alaista.  Eli jos palkk0ja nostetaan 10% eikä maailmanmarkkinahinnat nouse, niin 10% voitot on ulosmitattu palkkoihin ja tuotanto on konkurssissa. Tietenkin noita revittyjä 10%:n palkankorotuksia voi lieventää vähentämällä työntekijöita 10% eli tuottavuus nousee 10% ja yrityksen kannattaa jatkaa.

    Nyt 10% palkkojen nousu metsäteollisuudessa vastaa kiinalaista palkkatasoa 400..500 e kuukaudessa. Ei ihme, että kiinalainen halpa kartonki valtaa nyt markkinoita, joka on tehty suomalaisesta sellusta ja Suomessa kartonkitehtaita laitetaan kiinni.

    Beljakovilainen ay-liike on historiansa aikana tehtaillut Suomeen miljoonia työttömiä ja sama toiminta ei kun jatkuu.

     

    käpysonni käpysonni

    Ehkä tämä koko hiilinieluongelma ratkeaa sillä, kun tehtaita suljetaan ja puun käyttö vähenee, ei tarvita enää poliittisia hakkuurajoituksia, mitä nyt vaaditaan vaan alentunut puuntarve pienentää automaattisesti hakkuumääriä.

     

    Kokenut kaiken tietää

    Sehän tässä on riskinä, että talouden lait ei enää menekään historian mukaan, kasvu ei jatku loputtomiin, ja luonnonkin kestokyky tulee vastaan, ja ihmistenkin ymmärrykseen. Kaikilla ihmisillä ei välttämättä voikaan olla varaa autoon, harrasteautoon, moottoripyörään, veneeseen, mökkiin  ja pariin kaukomatkaan vuodessa. Siihen se pörssien nousu ja pitkällä aikajänteellä sijoittaminen perustuu. Kannattaa ehkä nauttia nyt varallisuudestaan, ja hyväksyä ajatus, että jälkipolvilla ei ole kaikkea samaa.

    Visakallo Visakallo

    Aikoinaan yksi parhaimmista päätöksistäni oli alkaa maksaa pankille omaeläkettä. Maksuaikana sai verovähennyksen, ja kun aloin 62-vuotiaana saada rahat takaisin päin, iski vielä eläketulovähennyskin! Myel-eläkkeelle pääsin sopivasti vähän alle 65-vuotiaana, ja se eläke nousi jo toisen kerran! Ei minulle ole verottajasta ollut juurikaan kiusaa, kun kaikki muut tulot ovat pääomatuloja. Mikäs tässä on vietellä leppoisia eläkepäiviä jo kuudetta vuotta. Voi aamulla lukea lehdet kaikessa rauhassa, härnätä täällä Leenaa ja muita Revoja, ja miettiä mitä tekisi tänään, – vai tekisikö mitään!

    Tolopainen Tolopainen

    Tekemistä olisi pitäisi käydä läpi viime vuoden metsäverokuitit ja laittaa ne Metsäverkon verojärjestelmään ja painaa entteriä, jotta saa veroilmoitukset valmiiksi. Aloittamista vaille valmis.

    Metsuri motokuski

    Mitkä olisivat narisijan lääkkeet talouden kasvuun ? Eikös se ole sama mikä tehdas rakennetaan kunhan töitä ja myytävää tuotetta saadaan väsättyä.

    Visakallo Visakallo

    Nyt tipahti kasvupyrähdys taivaalta! Metsäuutisissa kerrotaan, että nyt myös yksityisen suojelukorvauksen voi saada verovapaana, ja korvaus voi olla hakkuutuloa suurempi. Meikäläisen metsät rajoittuvat kaikkiaan n. kymmeneen mökkitonttiin. Täytyypä käydä kesällä vähän niiden omistajien juttusilla ja kertoilla, että pitäisiköhän tehdä leimikko tuohon teidän tontin rajan taakse… Joiltakin voisi saada enemmän rahaa kuin puista ja vieläpä verovapaasti!!  Nyt Suomi nousuun!

    Rane2

    Pitäisiköhän Ranenkin imagoa muuttaa luonnonsuojelumieheksi,siis suurinpiirtein tarjouskilpailun ajaksi?

    Apli

    Ek esittää maanrakennusalle töitä, toki esittävät esim perintöveron poistoa myös, tuskimpa noista mikään toteutuu.. Tallinnan tunnelistakin on puhuttu vaikka kuinka kauan..

    Rane2

    Aikoinaan maatalousoppilaitoksessa oli opettajana kaveri joka oli ollut afrikassa kehitysyhteistyöhommissa.Hän kertoi (omana mielipiteenään) sikäläisestä mentaliteetista että jos esim.perheellä on kaksi hehtaaria maata viljelyksessä ja heille opetetaan miten satotaso kaksinkertaistetaan niin sen jälkeen he viljelevät vain yhtä hehtaaria koska sillä tulee ihan yhtä hyvin toimeen vähemmällä työllä.

    Tämä saattaa länsimaisesta ihmisestä kuulostaa hullulta mutta tarkemmin ajatellen ihan ekologista.Ajat ja aatteet ovat varmasti muuttuneet mutta jostain syystä Afrikka on huikeista resursseistaan huolimatta aina vaan potentiaalinen menestyjä.

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 2,604)