Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 551 - 560 (kaikkiaan 2,610)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • mehtäukko

    Tuo on ihan looginen toiminto siksi, kun puuttuu tegnologia.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Ensimmäisenä tulisi korjata verotus. Kaikki tulot samaan laariin ja siitä tuloverot. Vain näin voidaan korjata hyvinvointiyhteiskunta.

    Metsuri motokuski

    Yksittäisiä palkkoja ei vaikuta mihinkään.  Jos on ammattilainen ja saa yrityksen pyörimään ja tuottamaan niin halpa investointi.

    Ola_Pallonivel

    Sittenhän se on sama maksaa motokuskille vaikka kymppitonni kuussa. Pääasia, että homma pyörii.

    käpysonni käpysonni

    Talouskasvua meillä ei ole ollut käytännössä 16-17 vuoteen. Ja huonolta näyttää tulevaisuuskin. Tämäkään hallitus ei näytä saavan taloutta nousuun, vaan lama sen kuin syvenee.

    On selvää että nykypoliitikoista ei kenestäkään ole talouden syöksyä edes katkaisemaan. RIIKKA PURRA sentään yrittää jotain, mutta saa jatkuvasti paskaa niskaansa, mutta demokratia ei sellaisia poliitikkoja pysty tuottamaan. Kaikkien puolueiden poliitikot kun ovat nynnyjä nyhveröitä, sellaisia Mr Nice guytä, kivoja kavereita, joista ei ole tiukassa paikassa mihinkään.

     

    Nyt kun siis kauhistellaan Trumpin sanomisia ja tekemisiä, niin hän on niitä harvoja poliittisia johtajia, Argentiinan Milein ohella, jotka oikeasti saa jotain aikaan.

    Kivat johtajat eivät saa mitään aikaan. Vaan johtajan pitääkin olla VIT TUMAINEN MULQVISTI, että jotain alkaa tapahtua ja Suomikin tarvitsisi nyt johtajakseen tälläisen viddumaisen mulkvistin, joka ei ajattele valituksi tulemistaan seuraavissa vaaleissa, vaan panisi tuulemaan, pistäisi vasaran paukkumaan, laittaisi päitä putoilemaan, eli antaisi potkut kaikille julkisen hallinnon verovaroja tuhlaileville tyhjäntoimittajille. Demokraattinen prosessi tuottaa johtajiksi kyvyttömiä, henkisesti impotenttejä nahjuksia, joista ei ole nostamaan Suomen taloutta. Tarvitaan johtajaksi siis Trump-tyyppinen TOSIMIES.

     

    arto arto

    Nyky hallitus ottanut velkaa enempi kuin edellinen hallitus koko aikana. Saanut työttömyyden ennätyskorkealle. Nyt vielä yhteisvelkaa meinaa ottaa. Rajua menoa alaspäin painutaan.

    Rane2

    ”Tarvitaan johtajaksi siis Trump-tyyppinen TOSIMIES.”

    Tarkoitatko tällä Riikka Purraa vai Jussi Halla-ahoa?

    Tolopainen Tolopainen

    Jos ei oteta velkaa julkisen sektorin työntekijät pitää lomauttaa tai sanoa irti. Julkisista menoista 70% on palkkamenoja, siksi ne kasvavat nopeasti, kun edellinen hallitus antoi palkkojen nousta hallitsemattomasti.

    Nostokoukku

    Ek antoi ymmärtää viime keväänä, että työelämäuudistusten seurauksena talouskasvu lähtee ripeästi käyntiin, kun ihmiset laitetaan töihin, työttömyys katoaa, yrittäminen tehdään kannattavaksi ja rikkaille annetaan verohelpotuksia. Toimiko nämä lääkkeet?

    Kurki Kurki

    Julkisella sektorilla on 700 000 työntekijää.

    Näiden 10% palakkorotuksiin tarvitaan miljardeja velkaa.

Esillä 10 vastausta, 551 - 560 (kaikkiaan 2,610)