Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 561 - 570 (kaikkiaan 2,618)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Julkisen sektorin erityisesti johtoportaan palkkojen korotuksia on perusteltu sillä, että saataisiin riittävän tasokkaita henkilöitä johtotehtäviin. Joskus kyllä tuntuu  siltä, että onko tässä menty maksamaan aika tyhjästä..?

    Nostokoukku

    Ketkä julkisen sektorin työntekijöistä laitetaan kortistoon? Ketkä muut kuin Luken porukka?

    Metsuri motokuski

    Julkisella sektorilla käy niin kuin yksityiselläkin.  10 % palkankorotukset aiheuttavat sen ettei niitä ole varaa maksaa. Julkinen ja myös yksityinen pistää porukkaa pihalle kun palkkausrahat eivät riitä. Nykyään julkisenalan työpaikka on yhtä löysässä kuin yksityisellä.  Jos määrärahaa ei tule niin hommat loppuvat. Ollaanhan se nähty jo tänä vuonna julkisella puolella. Metsäkeskuskin joutu pistämään porukkaa pihalle kun ei saanut riittävää määrärahaa. Näin kävi monessa paikassa muuallakin. Taisi olla poliisi ja puolustusvoimat jotka säästyivät suuremmilta irtisanomisilta.

    Nostokoukku

    Hyvä. Sitten Suomella on edessä loistava talouskasvun kehitys, kun ihmisiä saadaan riittävästi työttömäksi. Velkaantuminenkin siitä helpottuu.

    arto arto

    10 % palkankorotukset aiheuttavat sen ettei niitä ole varaa maksaa. Julkinen ja myös yksityinen pistää porukkaa pihalle kun palkkausrahat eivät riitä.    Eikö tuo ole tervettä kilpailua. Samaa tekee sotet nykyään saa hoitajat kenkää. Lehdestä sai lukea vanhustenhoidosta jokin keskustapuolueen kunnan valtuutettu kirjoitti hänen äiti nukkunut ulosteisissä lakanoissa monta päivää. Hoitajalla 15 minutia ollut aikaa hänen luonaan mennyt lääkkeitten jaossa se aika.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Tarkoitatko tällä Riikka Purraa vai Jussi Halla-ahoa?

    Riikalla enemmän munaa kuin yhdelläkään muulla tässä maassa!

    Metsuri motokuski

    Nyt taitaa Artolla olla erikoinen tapa määrittää kilpailuasetelma. Se että ay liike asettaa yleisen palkankorotus tavoitteen ei tietenkään ole kilpailua. Se on sanelu politiikkaa.  Silloin se on kilpailua jos jotkin työpaikat voivat maksaa sen 10 % korotuksen ja työntekijät hakeutuvat sinne töihin. Mutta jos keskitetysti sanallellaan kaikille korotus niin silloin se aiheuttaa irtisanomisia tai lomautuksia jos palkanmaksukykyä ei löydy.

    Sehän tietenkin vaikuttaa myös julkiseen sektoriin kun verokertymä pienenee.  Irtisanomisia tulee ja töiden järjestelyä. En usko että kepulaisen äiti jää viimeiseksi tapaukseksi.

    Rane2

    ”Nyt taitaa Artolla olla erikoinen tapa määrittää kilpailuasetelma.”

    Niinpä.Kilpailuasetelma on tärkeinpien kilpailijamaiden palkankorotusten välillä.Ja voittaja ei ole se jossa on suurimmat korotukset…

    Nostokoukku

    Jos työnantaja asettaa palkankorotuksen tavoitteen, se ei ole kilpailua. Se on sanelupolitiikkaa.

    arto arto

    Nyt taitaa Artolla olla erikoinen tapa määrittää kilpailuasetelma.” Kerron esimerkin eräs hoitokoto hoitaa vanhuksia etsi hoitajia tarjosi hyvää palkkaa satasia enempi kuin sote. Sai valita työntekijät oli paljon tulossa. Nyt tyytyväset työntekijät samoin hoidettavat. Kaikki nauttii tekemisistä hoidetavat hoidetaan ilman määrättyä aikaa . Laitoksella menee hyvin rahallisesti ja vanhukset haluaa sinne.

Esillä 10 vastausta, 561 - 570 (kaikkiaan 2,618)