Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 2,623)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • mehtäukko

    Ei ihmekään, eikös tuo ole sitä paikallista sopimista?

    Rane2

    ”Kerron esimerkin eräs hoitokoto”

    Yksityinen?

    Metsuri motokuski

    Juuri noin Arto.  Tuo esimerkkisi on juuri sitä kilpailua. Se ei ole kilpailua että kaikille määrätään 10% korotus riippumatta yrityksen taloudellisesta tilanteesta.

    käpysonni käpysonni

    Veikkaan että tuo Arton esimerkki hyvästä hoitokodista on joku yksityinen varakkaiden eläkeläisten eliittipalvelutalo, jossa asukkailla on varaa maksaa isot hoitomaksut. Ja varaa maksaa hoitajille palkkaa yleistä palkkatasoa enemmän.

    arto arto

    Kyllä yksityinen. Rahalla saa laatua se tosi. Nyt sotella paljon ns luusereita, pakosta laitettu kouluun ei taida vanhukset kiinnostaa vain se tilipäivä. Niin vahuksien tukiin ei leikkaukset koskeneet. Sama raha jää käyttöön kuin sotelakin vajaa 200 ekua muut rahat menee maksuun ja loput tukena.

    pihkatappi pihkatappi

    Arton esimerkki hyvä ja varmasti totuudenmukainen. Tuossa jatkossa hoitajia voisi motivoida firman tulokseen perustuva bonus tai peräti alennuksella suoritettu vapaaehtoinen osakeanti työntekijöille. Älytöntä kurjistaa vanhusten elämää laitoshoidossa, missä tyytyväisiä ei ole muutakuin johtoportaassa tai sijoittajissa. Toinen asia on se että jos sängystä ei enää ikinä pääse ylös ja läheiset on jo unohtunut ja maailma nähty, tuntuuko nololta maata vielä vuosia toisten passattavana, vai tunteeko varsinaisesti mitään? Vastausta en tiedä, mutta ponnistelen ennakoivasti siinä toivossa että laitos jää näkemättä. Terveyden huolto on ensisijaisesti korvien välistä kiinni, liikunta ja oikea ruoka sekä riittävä uni ovat terveydenhuollon kulmakivi. Onnettomuuksille ei aina voi mitään, mutta moni sairaus on lopulta kiinni pidempiaikaisesta olosuhteesta.

    MaalaisSeppo

    Näpertelyksi menee Suomen talouden nousu. Velkarahaa tuodaan maahan miljarditolkulla, eikä nousua vaan näy.

    On näkemyksiä, että eräs syy heikkoon kasvuun on epävarmuus, jonka johdosta ihmiset eivät uskalla kuluttaa ja yritykset investoida. Ihmisten kulutuksen panttaushan on hyvä asia. Vaihtotaseemmehan on jo nyt riittävästi miinuksella. Kuluttamisen kasvuhan vain lisäisi miinusta ja lisäisi velkaantumistamme. Yritysten epävarmuus sen sijaan on huolestuttavaa. Vain niiden kautta on todellista kasvua saatavissa.

    Palkkaneuvotteluissa pitäisi paremmin ottaa huomioon vientialat. Palkankorotusten pitäisi olla jaettu kahteen osaan: peruskorotus ja sen päälle viennin kehitykseen sidottu bonus, jonka olisi tietysti suurin vientialoilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    MS kanssa muuten samaa mieltä, mutta Purran leikkaussakset ovat säikäyttäneet kansalaiset. Kotimainen kulutus olisi hyväksi työllisyydelle ja valtion taloudelle. Uutisissa kerrottiin, että osassa teollisuutta olisi jo hieman parempi viennin veto, mutta en muista missä osassa.

    Rane2

    Jos kuluttamista pyritään nostamaan muita maita suuremmilla palkankorotuksilla niin se tarkoittaa että suomalaisten tavaroiden ja palveluiden hinnat kohoavat enemmän kuin kilpailijamaiden.Mistä taas seuraa että ne suuret palkankorotukset käytetään ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden ostamiseen (ovat halvempia).Mistä taas seuraa että niitä kotimaisia tavaroita ja palveluita tuotetaan vähemmän(eivät mene kaupaksi) ja siitä taas seuraa työpaikkojen väheneminen (kotimaassa,kilpailijamaissa lisääntyy) jne…

    MaalaisSeppo

    Ei pelkkä kotimaisen kulutuksen lisääntyminen tuo kestävää kasvua. Jos kotimainen kulutus kasvaa nopeammin kuin vienti, niin tulos näkyy vaihtotaseen alijäämänä ja julkisen talouden velkana.

    Velalla pidetään yllä korkeampaa elintasoa, kulutusta ja hintatasoa kuin muutoin olisi. Korkean hintatasomme ansiosta emme osta laadukkaita, kotimaisia tuotteita, vaan halpaa Kiinan kamaa. Lappinkaan emme voi matkustaa vaan Kanarialle. Suunnan on käännyttävä, vaikka tuskallista se on, mutta vielä tuskallisempaa on edessä, jos näin jatketaan.

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 2,623)