Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 2,628)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Noin kai se menee. Jotkut ehdottavat verojen alennuksia kasvun vauhditukseen, mutta silläkin keinoin saatu lisäkulutus voi mennä samaan tapaan: ulkomaisten eli tuotujen tavaroiden tai ulkomailla tapahtuvaan kulutukseen. Miten yritystoiminta reagoi verojen alennuksiin – en tiedä mutta jotkut taloustieteilijät sanovat että yhteys on hatara. Ehkä pienyritykset pystyisivät työllistämään lisää.

    narisija

    Suomen vienti jatkaa laskuaan, huippuvuosista tippunut neljänneksen, tuonti vain 10%, tämäkin kerrottiin uutisissa. Kriisistä toiseen täysillä purjeilla toistakymmentä vuotta Suomi-laiva purjehtinut, auttaisiko tuossa enään ”päällystön” täysremonttikaan?

    mehtäukko

    Kun tuottamatonta taloutta on pöhötetty vuosikymmeniä, ja kaikkien ajama digitalisaatio/atk/etä/ yms. on hiipinyt työ-elämäänkin, eihän entinen meno voi jatkua. Tämä hallitus on ohjelmassaan päättänyt reivata talouden pakon edessä terveemmälle pohjalle, ja se ei mitenkään voi tapahtua vain leikaten ilman rahaa. Kun samaan puuroon sattuu muun maailman vastuksia ja kotimaan ammattiliitot tukahduttavat kasvun eväitä, kyllä perusteettomaan syyttelyyn löytyy vaan aihetta. Juurisyyt olisi tunnustettava.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Yle on tietysti boikotissa. Mutta silti siellä parhaillaan tekoälymies kertoo visioista.

    Olivat myyneet alle 20 millin liikevaihdon firman 600 miljoonalla. Vihervassari toimittajaretku kyseli ”mistä ostajat maksoivat”.

    Myyjä kertoi että osaamisesta. Oli osalla kaupparahoista perustanut 10 professuuria Suomen yliopistoihin, että turvataan koulutusta. Pysyttäisiin mukana kansainvälisessä kilpailussa.

    Unohti mainita tuon kisan keihään kärjet: amikset ja kansa koulun keskeyttäneet. Taas Ylen sala liittolaiset käskeneet olemaan mainitsematta itsestään selvyyttä.

    Hanna

    Kurki Kurki

    https://www.verkkouutiset.fi/a/ekonomistit-ihmettelevat-ylen-palkkakonetta-tata-jutussa-ei-kerrottu/#b98ca7b1

    Saksassa ja Suomessa ovat palkat nousseet viime vuosina eniten EU-maista. Saksan autoteollisuus on siksi kriisissä. Volkswagen teki vasta sopimuksen autotyöntekijöiden kanssa 10% palkkojen laskusta, muuten tehtaita olisi suljettu.

    Ahneudella oli paskanen loppu niin Saksassa kuin Suomessa.

    https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/28240eda-a603-4761-936d-51fcd6aac8ef?ref=ampparit:2dd8

    narisija

    Joo, näille ylijäämätohtoreille perustetaan huuhaa professuureja, muutama juttu sattunut viimeaikona silmiin, toki näin aiemminkin.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Saksassa ja Suomessa ovat palkat nousseet viime vuosina eniten EU-maista. Saksan autioteollisuus on siksi kriisissä.

    Ei vaan syy on poliitikkojen aivopierussa, idioottimaisessa vihreässä siirtymässä, millä järkevät ihmiset ovat pyyhkineet takalistoaan.

    Rane2

    ”Volkswagen teki vasta sopimuksen autotyöntekijöiden kanssa 10% palkkojen laskusta, muuten tehtaita olisi suljettu.”

    Sipilä teki samanlaisen sopimuksen ammattiliittojen kanssa.Suomen talous lähti nousuun.On siis nähty että keino tehoaa.

    Nostokoukku

    Kauppalehden analyysissä saksalaisen autoteollisuuden vaikeuksista ei kyllä mainittu palkkatasoa kertaakaan syyksi ahdinkoon. Syyksi mainittiin kyllä energian hinnan raju nousu, kiinalaisten sähköautojen rynnistys markkinoille, eurooppalaisten autojen jämähtäminen kehityksessä vanhaan, sähköautojen markkinoiden hiipuminen, hukkaan valuneet akkutehdasinvestoinnit, yritys tehdä kalliimman luokan sähköautoja jotka eivät menekkään kaupaksi, yritys palata takaisin polttomoottoreihin ym. Eli lyhennettynä syy jonka Kalle tuossa lyhyemmin tiivisti. No, Kauppalehti on vain kauppalehti. Kannattaa tarkistaa sen talouskirjoitukset vaikkapa johtavasta valemediasta Verkkouutisista.

    Rane2

    ”No, Kauppalehti on vain kauppalehti.”

    Varmasti hyvä lehti mutta ilmeisen vähän luettu saksalaisen autoteollisuuden piirissä?

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 2,628)