Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 2,633)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Aivan varmasti näin. Verkkouutiset sen sijaan on saksalaisen autoteollisuuden tilatuin asiantuntijalehti.

    arto arto

    Lehdestä luettu; Moni pätkätyöläinen lopettanut työt koska ei kannata tehdä muutamia tunteja   kuukaudessa. Tukileikkauksien takia nyt saavat paremman tulon toimeen tulo tukena, Eräs kertoi 400 ekua paremmin tienavan. Ennen asumistuki työmarkkina tuki ja työ.

    arto arto

    Palkankorotusten pitäisi olla jaettu kahteen osaan: peruskorotus ja sen päälle viennin kehitykseen sidottu bonus, jonka olisi tietysti suurin vientialoilla.   Nykyset lakot johtuu siitä kun vientiala määrää muutkin palkankorotukset hallituksen päätös.

    Kurki Kurki

    Kauppalehden analyysissä saksalaisen autoteollisuuden vaikeuksista ei kyllä mainittu palkkatasoa kertaakaan syyksi ahdinkoon.

    Silti palkkoja alennettiin eli peruttiin edelliset ja sitä edelliset palkankorotukset. Saksan atoteollisuus on Kiinan autotuonnin puristuksessa, jossa palkktaso on 400..500 e/kk

    Nostokoukku

    Kiinan palkkataso on tietenkin täälläkin tavoitteena ja unelmana. Eihän kasvua saada muuten aikaiseksi.

    Visakallo Visakallo

    Muistui mieleen, kun silloin EU-ajan alkupuolella innokkaimmat sanoivat, että kohta Mersut maksavat Suomessa saman verran kuin Saksassa. Toiset vähän toppuuttelivat ja sanoivat, että voihan toki niin joskus vielä ollakin, mutta siinä vaiheessa saksalaisilla on rahaa kaksi kertaa enemmän kuin meillä suomalaisilla!

    Nostokoukku

    Mitäpä noista Mersuista, mutta kun oluenkin hinta piti laskea saksalaiselle tasolle. Se saattoi olla vielä suurempi täky.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Mikään EU:hun liittymisestä luvatut hyödyt eivät toteutuneet. Vain kuluja ja byrokratiaa tuli enemmän sekä suur-saksan siirtomaana oleminen.

    Rukopiikki

    Ei suomi ja eurooppa pysty Kiinan ja muiden itämaiden kanssa samoilla maailmanmarkkinoilla kilpailemaan. Euroopassa on odotettavissa raju elintason romahdus.

    Nostokoukku

    Se on energia- ja raaka-aineköyhän alueen kohtalo. Elintaso pyörii nykyjään niiden varassa, yhä kiihtyvää tahtia. Ei Eurooppa pysty elämään tulevaisuudessa halvoilla viineillä ja scotlantilaisella viskillä sekä puunkeitolla. Lähes kaiken raskaan teollisuuden ja muutaman satamankin kiinalaiset ovat jo ostaneet. Euroopalla on takana loistava tulevaisuus.

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 2,633)