Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 621 - 630 (kaikkiaan 2,020)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Rane2

    Virolaisten lentäjien keskipalkka vuodessa näkyy olevan noin 35 000 euroa.Finnairilla vuosipalkka keskimäärin on 155 000 euroa.(perämies n.100 000,lentokapteeni 200 000 e)

    Aircraft Pilot Salary Tallinn, Estonia – SalaryExpert

    arto arto

    Keskimääräinen maahan saapuneen Temun paketin arvo n. 6,04€…!       Lähettävät vaikka tilaat ison erän pikkupaketeissa välttää tullimaksut. Eilen näkyi netissä kutiste sukka lajitelma puuilo 12 ekua sama temu 1.90 Sama tuote . Kuulut auton renkaitten asentajilta alu vanteiden painot halpoja oliko 15 ekua vannetukku 0 perään

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Virolaisten lentäjien keskipalkka vuodessa näkyy olevan noin 35 000 euroa.Finnairilla vuosipalkka on 155 000 euroa.(perämies n.100 000,lentokapteeni 200 000 e)

    Kieltämättä, tässä yhteiskunnassa (sis.Finnair) maksetaan osalle aivan liian suuria palkkoja. Sieltä päästä tulisi lähteä yhteiskunnan tervehdyttäminen.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Finnairin lentäjät aikovat 20% palkankorotuksella ja lakonuhalla näyttää esimerkkiä yhteiskunnan tervehdyttämisestä  tosiaan. Eikös se tarina mene niin, että  ostovoima kasvaa ja talous elpyy. Ainoastaan unohtuu, ettei Suomi ole maailmantalouden valtias. Ei tällä menolla talous ala kasvaa sen paremmin, kuin on nyhjännyt yli 15 vuotta tähän päivään mennessä.

    arto arto

    Perämies: Keskimäärin 3 000 – 6 000 euroa kuukaudessa Kapteeni: Keskimäärin 7 000 – 11 000 euroa kuukaudessa   Tuossa Finnairin  Peruspalkat paljon tulee lisiä palkan päälle samoin kuin muissakin töissä.

    Nostokoukku

    Kuuntelin tuossa autoradiota metsästysseuran johtokunnankokouksesta palatessa. Eniten kiinalaisista postimyynytiliikkeistä oli tilattu kategoriaa: hatut, päähineet ja lippalakki, 2,4 miljoonaa nimikettä, toisena naisten ja tyttöjen asusteet 1,2 miljoonaa nimikettä, kolmas sija epäaidot korut,  sijalla kuusi oli jo miehisiä nimikkeitä, muut kuin vulkanoidut kovakumit. Mitenkähän paljon näiden tuotteiden tilaaminen vaikuttaa Suomen talouteen?

    Metsuri motokuski

    Niimpä. Siellähän ne kiinan tavarat on Kärkkäisellä ja muilla halpakauppolla myynnissä.  Ihmiset oikein jonottavat edullista tavaraa.

    MaalaisSeppo

    Eipä tullut ratkaisua teknologiateollisuuden työsopimukseen. Lakot jatkuu ja talous mataa. Onneksi metsäteollisuudessa on sopu.

    Metsänomistajillehan on oikeastaan etua, että muut alat mataa. Inflaatio pysyy kurissa, mutta puista saa hyvän hinnan. Oma talous suhteellisesti ottaen vahvistuu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    edit

     

    Apli

    Eipä tullut ratkaisua teknologiateollisuuden työsopimukseen. Lakot jatkuu ja talous mataa. Onneksi metsäteollisuudessa on sopu.

    Elikkä ei mitään uutta, talousennusteilla voidaan taas pyyhkiä pyllyä, tulossa lisää veronkorotuksia nyt ilmeisesti makeisille ja suklaalle, eiköhän seuraavatkin ole jo tiedossa.

Esillä 10 vastausta, 621 - 630 (kaikkiaan 2,020)