Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 631 - 640 (kaikkiaan 2,018)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Tolopainen Tolopainen

    Seuraavassa viikon lakossa, työntekijät jo menettävät sen korotusvaikutuksen, joka palkkoihin oli tulossa. Lakot ovat miinussumma peliä. Olisi ollut parempi vain pettyä toiveissa, ja tyytyä siihen mitä oli luvattu. Palkankorotusvara on kuitenkin Suomessa pysyvästi pienentynyt. Ei ole enää avokatisiä maksajia. Rahastot ja eläkeyhtiöt ovat yritysten omistajia nykyään, ei niitä lakoilla voi painostaa. Ne vain siirtävät pääomat muualle. Niiden on pakko saada pääomistaan maksimi tuotto. Ei ketään kiinnosta ihmisten ostovoima. Sitä on kuitenkin runsaasti, koska vain pieni osa tuloista menee kulutukseen keskimäärin. Olisi liian työlästä kuluttaa koko ansiotulo. Ei sellaista Suomessa koskaan tapahdu. Ostovoimasta puhuminen on aivan joutavaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oltiin jo lähellä sopimusta mutta inflaatiokorjaus ei riittänyt. Vai olisiko se tullut 7 % per 3 vuotta päälle? Olisiko mahdollista että tässä ei ole kyse palkoista vaan piiloprotestista hallitukselle?

    http://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/17e52d2b-86a4-4349-a436-8ad2c80bf5af

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Nokian toimitusjohtaja vaihtuu amerikkalaiseen. Pian voidaan pitää Nokian hautajaiset suomessa. Alamäki vain jatkuu.

    Apli

    Kanadalainen Bitzero aikoo rakentaa datakeskuksen Kokemäelle | Kotimaa | Yle

    Onneksi tulee Datakeskuksia kun sieniä sateella eli taas yksi lisää..

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Onneksi tulee Datakeskuksia kun sieniä sateella eli taas yksi lisää..

    Eivät työllistä, eivätkä maksa veroja. Mitä hyötyä niistä on?

    Nostokoukku

    Eelopilta vähän kesken jääneen työn jatkaja on valittu.

    On Kalle niistä datakeskuksista se hyöty, että Suomeen luontoa pilaamaan rakennetut ulkomaisten omistamat tuuripuistot saavat myydää niille halvalla sähköä ja viedä kertyneet voitot ulkomaille verottajalta piiloon.

    MJO

    Elämänkoulun maisterit nostavat taas suomea suosta.

    Nostokoukku

    Kerroppa Mojo maistereille mitä hyötyä ja kenelle niistä datakeskunsista on.

    MaalaisSeppo

    Datakeskus työllistää koosta riippuen n 50 – 400 henkilöä. Rakennusvaiheessa myös. Lisäksi kiinteistöverot ja sähköverot.

    Vakaat työpaikat. Suhdanteet eivät vaikuta. Näitä vaan lisää.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Datakeskukset hoidetaan niin kuin vesivoimalaitokset. Kaukaa etenä, eikä varmasti suomesta. Lisäksi ne on vapautettu sähköverosta.

Esillä 10 vastausta, 631 - 640 (kaikkiaan 2,018)