Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 2,002)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Suomalaisia rakennusmiehiä tuskin on näitä rakentamassa, Baltiasta tulevat. Isokin datakeskus työllistää vain pienen yrityksen verran ja työpaikat eivät lisäänny koon kasvaessa. Sähkönkulutus on hurjaa, sitä tuottavat ulkomaisten omistamat yhtiöt. Kiinteistöveroa ei makseta ensimmäisinä vuosina, laitoshan on pitkään ”koekäytössä” kuten on käynyt tuurivoimaloidenkin kanssa.

    MaalaisSeppo

    Haminan Datakeskusalue työllistää suoraan 400 henkilöä. Laajennuksen jälkeen syksyllä 500.

    Datakeskukset työllistävät paljon enemmän kuin ojankaivuu. Palkkakin on parempi. Sähkön osalta kuuluvat veroluokkaan II, jos hukkalämpö hyödynnetään.

    Rane2

    ”Sähkönkulutus on hurjaa, sitä tuottavat ulkomaisten omistamat yhtiöt.”

    No onneksi ei ole ryssän ydinvoimalaitosta keräämässä niitä rahoja?

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    No onneksi ei ole ryssän ydinvoimalaitosta keräämässä niitä rahoja?

    Ulkolaisille RAHA valuu, suomeen ei jää mitään muuta kuin haitat. Ranen sosiaalituetkin vaarassa.

    Rane2

    Edellinen hallitus halusi houkutella Suomeen datakeskusinvestointeja esim alemmalla sähköverokannalla.No miten kävi?Toki Lintilä ei saanut kunniaa vaan sen kerää nykyinen kauppa-ja teollisuusministeri,kuka lieneekään.

    Pointti tässä on että kun halutaan talous nousuun niin kun tehdään A niin siitä seuraa yleensä B ja sitten C.Joskus A voi olla veronalennus…

    Datakeskusten sähköveromuutos tukee Suomen digikehitystä – FiCom

     

     

    Nostokoukku

    Saksa haluaa Suomen täyteen tuurimyllyjä, jotta voimme valmistaa täällä heidän terästeollisuudelleen vetyä. Vety johdetaan Saksaan putkia pitkin. Vety ei ole mitään highteckiä, vielä bulkimpi tuote kuin sellu. Siirtomaan osa on aina ollut tulla ryöstetyksi.

    Rukopiikki

    Luulen että tilanteen rauhoituttua Ukrainaan tulee saksalle tuulimyllyt. Ja siellä sitä terästäkin tehdään.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Slovakialaisen alihankintafirman työntekijät joutuivat pahaan pulaan, kun Oulun Nuottasaaren työkeikalta jäi palkkarahat saamatta.
    Stora Enso ja itävaltalainen laitostoimittaja Andritz tekivät viime viikolla ratkaisun olla maksamatta palkkoja, jotka slovakialainen alihankkija QSE Group jätti maksamatta työntekijöilleen viime kesänä.

    EU nousuun orjatyövoimalla?

    Visakallo Visakallo

    Datakeskusten ja muun digi-infran veromuutos tuo toki investointeja Suomeen, mutta sen kääntöpuolena me suomalaiset joudumme suurimmaksi osaksi maksamaan ne vihreän siirtymän yli neljän miljardin euron investoinnit, mitä Fingrid tekee sähkönsiirtoon, varastointiin ja varavoimaan.

    Nostokoukku

    Eurooppa palaa juurilleen. Rutiköyhän Afrikan sijaan katseet suuntautuvat rutiköyhään pohjoiseen. Afrikka menetettiin kiinalaisille. Joka lampaaksi alkaa, sen on alistuttava keritsemiseen.

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 2,002)