Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 1,979)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • MJO

    Eikö verotuloja tule valtiolle enemmän, jos teollisuuden palkat nousee? Käytännössä korotuksista 50% menee veroihin!

    Valtion velkaa joudutaan ottamaan julkisen puolen takia!

    Lääkärit maksaa nyt yksityisissä firmoissa tähtitieteellisiä veroja. Sairaanhoitajat ovat tulossa perässä. Onneksi riistäjät siirtyvät tuottavalle yksityispuolelle. Eiköhän koulutkin siirry, ettei tarvitse loisivien opettajien palkkoja maksella.

    Metsuri motokuski

    Jospa Kalle nyt kertoisi mitä tehtäviä julkisella puolella vähennetään kun 50 % väestä pitäisi laittaa pihalle. Minä olen työskennellyt 30 vuotta julkisella puolella ja 15 vuotta yksityisellä.  Väitän että suurimman työpanoksen tein julkisella puolella. Kesälomia kyllä oli enemmän mutta aika paljon niiden aikana tein myös töitä. Ylitöistä ei maksettu mitään jane siirrettiin työaikapankkiin. Vuoden välein työaikapankki nollattiin ja ylityöt meni sen siliän tien.  Palkka oli minulla julkisella puolella ihan ok mutta kun se laskettiin tehtyihin työtunteihin niin ei se kummoinen ollut. Sen vuoksi en oikein ymmärrä kun julkisen työmäärää vähätellään.  Kyllä ne siellä työtä tekevät ja jokaisella on oma työtehtävä mitä hoitaa. Se on sitten eri asia onko kaikki työtehtävät järkeviä mutta nehän asettaakin sitten poliitikot kansalaisten vaatimuksesta kun kansalaiset haluavat palveluja. Ei ne palvelut ilmaisia ole.

    Yksityisen työuran tein metsäpuolella ja se täytyy todeta että helpommalla siellä leivän sain. Ylitöistä maksettiin  kunnolla ja vastuuta paljon vähemmän.  Ainoa mikä oli että metsäkoneen kuskin homma oli vuorotyötä. Helppoahan se toki oli.

    Hyväksyn sen ajatuksen että yksityinen puoli rahoittaa julkisen puolen.  Mutta sitä en hyväksy että sellaiset henkilöt arvostelevat julkisen alan työntekijöiden töitä jotka eivät ole niitä päivääkään tehneet.

    MJO

    Kalle kuvittelee, että julkisetpalvelut ovat itsestään selvyyksiä.

    Rukopiikki

    Valtion rahapula on vuosikymmenestä toiseen jatkuva itkuvirsi, joka ei pääty koskaan.

    MJO

    Palvelut taitaa kuitenkin vähitellen kuihtua ja niiden priorisointi lisääntyy.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Musk sanoi, että emme elä demokratiassa vaan byrokratiassa. Fiksu mies. Lausunto pätee myös suomessa!

    Apli

    Nato kuuli sen, mitä toivoi ja sen, mitä pelkäsi – viisi asiaa, mitä Yhdysvallat vaatii Euroopalta ja Ukrainalta | Ulkomaat | Yle

    Asemenoihin joudutaan laittamaan erittäin paljon lisää rahaa, kuten koko euroopassa, suurin osa siitä valuu Usan teollisuudelle, nyt sitten suomessakin nykyinen hallitus ja seuraava hallitus saa miettiä mistä rahat? Suomessa varmasti korotetaan veroja, leikataan vähän valtion menoja ja loput sitten otetaan velkaa.. Isoja summia joka tapauksessa tarvitaan puolustusvoimille lisää..

    Metsuri motokuski

    Meillä auttaa huomattavasti se että alamme laskea varusmies palveluksen kulut puolustus menoihin. Nythän ei näin tehdä. Siitä huolimatta joudumme sijoittamaan lisää rahaa kun melkoisen siivun vie hävittäjä hanke nyt budjetista.  Hävittäjä hankkeen kertahinta on noin 10 miljardia joka nyt sijoitetaan pysyvästi puolustuksen määrärahoihin. Eli vähintään jatkossa sijoitamme nyt tuon 10 miljardia enemmän kuin aiemmin. Ne rahat kerätään sitten veroina.

    Tolopainen Tolopainen

    Mitäs haittaa puolustusmenojen lisäämisestä on ryssän kainalossa olevalle pienelle maalle. Aikoinaan valtiot käyttivät pääosan varoistaan armeijoihin. Nykyisin se on hyvin vähäistä rahankäyttöä, jopa hyödyttömiin sote menoihin haaskataan varoja enemmän kuin puolustukseen. Miksi maanpuolustukseen käytetään niin vähän rahaa Euroopassa, että kehitysmaa Venäjä voi meitä uhkailla ja uhmata.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Lääkkeiden ja sairaanhoidon tuet pitää poistaa. Näin ikärakenne nuortuu, ja rahaa riittää yhteiskunnassa muuhunkin.

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 1,979)