Keskustelut Puukauppa Mittaustiedoista repesi riita

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 155)
  • Mittaustiedoista repesi riita

    Mittaustiedoista repesi riita
    – ”Hämmästyttää, että metsänomistajien oma yhtiö tekee tällaista”

    Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen ja Metsä Groupin välille on puhjennut kiista puutavaran mittauslain tulkinnasta. Erimielisyyttä on siitä, miten yksityiskohtaisia tietoja ostajan pitää luovuttaa myyjälle hakkuukonemittauksesta.

    Juttu oli eilisessä 6.3.2015 Maaseudun Tulevaisuudessa.
    Kertokaapas tyhmälle rangankarsijalle, miksi motolistoja salataa myyjältä?
    Eikös puukauppakin pitäisi perustua rehellisyyteen ja luottamukseen. Itse olen motolistat saanut. Jutussa mainitun MG kanssa en ole kaupoille päässyt.

  • Visakallo Visakallo

    ”Aika harvoin se läpihinta kolmeakymppiä enempää juuri on. Paljonkaan.” jees h-valta

    Avaisiko Jesse hieman tuota lukua.
    Siis mistä muodostuu reilun kolmenkympin läpihinta?

    Kivelänhanttu

    Olen seurannut päätehakkuilla keskihintaa kuten jo olen kertonut. Keskihinta on ollut yli 45 €. Kaakkoissuomessa etuna tehtaiden läheisyys.

    jees h-valta

    Puuntakuselle vastauksena että varmaan vähän vaikka kaiken vuotuisen kaupan yhteenvetona. Kun hiukan tulee tumpattua harvennuksia päätehakkuiden kylkeen tukkiosuus putoaa ja olen useimmiten todennut että koko kaupan loppusumma jaettuna kuutioilla on suht lähellä tuota kolmeakymppiä. Tarkistan tilanteen seuraavan kaupan jälkeen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mielenkiintoista verrata: metsätilakauppatilaston mukaan Etelä-Suomessa maksetaan metsälöistä kuutiolta noin 40 euroa, Keski-Suomessa noin 30 euroa, ja pohjoisessa 20 euroa. Sisältää puuston ja maapohjan.

    Kyllä puukauppaa olisi varaa kehittää, eikä pitäytyä vanhassa vain sen takia, ettei jakseta kokeilla uusia malleja. Hyvä sovellus olisi mahdollisimman läpinäkyvä ja luottamusta lisäävä. Joustava katkonta ostajan kannalta, niin että hän saisi juuri oikean tuotteen juuri oikeaan aikaan jatkojalostukseen. Myyjän kannalta sellainen, joka on helppo valvoa ja ymmärtää, sekä palkitsee hyvän laadun tuottamisesta, eli sinnekin valuisi osuus arvonlisästä.

    Kuten näkyy, ostaja ja myyjä ovat samassa veneessä: jos ostaja saa juuri haluamansa tavaran, sillä on varaa maksaa siitä enemmän.

    pihkatappi pihkatappi

    Arvokkaissa puissa firma tekee hurjia voittoja. Muistan kun liiito-orava keskeytti hakkuun, tuli korjuuesimies palstalle ja vielä otettiin pari 24 metrin pylvästä. Hinta oli noin 10000 markkaa kappale firmalle ja isännälle tietysti noin 700 markkaa.

    jees h-valta

    A. Jalkanen oikeassa noissa hintojen ylivireessä varsinkin etelän osalta. Kyllä täällä lähelle kymppiä kuutiolta ylimääräistä maksetaan. Liekkö sitten mukava lahjoittaa myyjäosapuolelle mania aivan turhasta eli tyhjästä pohjasta käytännössä.

    suorittava porras suorittava porras

    #” Kyllä täällä lähelle kymppiä kuutiolta ylimääräistä maksetaan. Liekkö sitten mukava lahjoittaa myyjäosapuolelle mania aivan turhasta eli tyhjästä pohjasta käytännössä.”#

    Niinpä…Pari metsätoimihenkilöä pohti puukaupallista toimintaa . Olivat kovasti kiinnostuneita ostamaan puita . Leimikkoa he vertasivat keskusteluissaan ”morsiameen”. Kaipasivat kovasti hyvässä kuosissa olevia ”morsmaikkuja ”. Niille olisi kysyntää .

    Kannattaa jatkossa todellakin miettiä , miltä se morsian näyttää ja millainen ”sielu” sillä on.
    Voi olla , että Jessen esittämillä hintaeroilla on ihan oikeat perusteet .
    Sievältä prinsessalta näyttävä ”morsian” kannustaa panostamaan enemmän ”suhteen” luomiseen verrattuna lumppuihin pukeutuneeseen kovia kokeneeseen katunaiseen . Jälkimmäisestä ovat kiinnostunet vain laitapuolen kulkijat ja hekin vain satunnaisesti .
    Sama koskee leimikoitakin ja se näkyy hinnassa. : )

    huithapeli

    Ns.runkohinnoittelua tarjotaan ratkaisuksi puukaupan kilpailutukseen ja katkontaan liittyviin ongelmiin. Rohkenen kuitenkin epäillä, että aivan ongelmaton malli sekään ei ole. Yhtälailla pitää myyjän olla hyvin tietoinen siitä, mitä on myymässä, jotta tarjouksien vertailu olisi mahdollista.

    Entäs jos ja kun ostajat ilmoittaa erilaiset mimiläpimitat eri puulajeille? ”Simon Saha” tarjoaa xx € männystä, kun minimi lpm on 10 cm? ”Sepon Sellu” lupaa x € vähemmän, mutta minimi lpm on 6 cm? Simolle kuusi on myrkkyä ja hinta ja lpm on sen mukainen, kun taas Sepon Sellulla on kuusisaha, jolle kuusi kelpaa paremmalla hinnalla ja pienemmällä läpimitalla?

    Hakkuun jälkeen kävellään edelleen leimikoilla ja tarkastellaan metsään jääneitä latvuksia ja katkonta on jälleen kerran pielessä kun hyödyntämätöntä puuta on leimikolla levällään. Kaiken huipuksi leimikkosuunnitelman arviossa oli puulajisuhteissa ja puuston tilavuudessa oli 10% heittoa. Lopputulema on taas sama parku ”meitä k…tetaan!”…

    Metsuri motokuski

    Sitähän se metsäkauppa on. Loppujen lopuksi lopullinen tulos tulee kun pölkyt on pinossa ja lopputulos on selvillä. Sitä ennen on aika paljon tietoa luulon ja olettamuksen varassa.

    Monesti katkonta saattaa muuttua jonkin verran koska hakkuun alkaessa vasta tiedetään tehtaan puuraaka-aineen tarve ja käytettävät mitat. Puun laatu selviää vasta sitten kun se on pitkänä moton kourassa ja oksattomana. Jokainen olettaa että oma metsä on parempilaatuista kuin onkaan. Myyjillä ei useinkaan ole tiedossa tehtaan laatuvaatimukset puulle. Usein verrataan tuotetta ”kenttäsirkkeli aikaan”.

    Parhaiten pärjää se joka osaa arvioida metsänsä oikein ja ymmärtää mitä tavaraa siitä lähtee ja osaa painottaa päätuotteen hinnan kohdalleen. En nyt suuremmin kehaise mutta kannattaa varmaan käyttää tutun motomiehen ammattiapua metsänsä arviontiin. Olen aika usein huomannut että näillä ”metsäinsseillä”on aika vähän tietoa mitä tavaraa metsästä lähtee. Kokonaismäärän he osaavat arvioida aika hyvinkin kohdalleen.

    pihkatappi pihkatappi

    Tuo on totta, kokonaismärän arvioiminen on helpompi homma. Mutta kun alkaa arvioimaan tukkiosan pituutta ja runkojen vikaisuuksia, niin ei sitä kyllä leimikosta etukäteen osaa sanoa tukkiprosenttia, valistunut arvaus voidaan tietysti heittää. Itse olen mitannut rinnankorkeusläpimittoja ja sitä kautta yrittänyt hahmottaa tukkisaantoja, aika paljon varmemmalta tuntuisi, jos olisi nähnyt usean vuoden ajan runkojen juoksevan mittarullien läpi.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 155)