› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 7 vastausta, 11,151 - 11,157 (kaikkiaan 11,157)
1 2 3 … 1 114 1 115 1 116

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • isaskar keturi 24.4.2026, 10:01

    Juu voi todeta, vähän kuin ”Hyvä sääennuste, mutta kun kelit eivät totelleet” eli miten saadaan luonto uskomaan meidän lakeja?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.4.2026, 10:31

    Ihan ok kirjoitus Vuokolta, yksi hänen parhaistaan.

    *

    ENNALLISTAMINEN – METSÄT

    Ennallistamissuunnitelmassa mainitaan metsien kohdalla palautettavaksi tavoitepinta-alaksi noin 6000 km2 joka on 600000 hehtaaria. Mitähän kaikkea tämä sisältää? Saavutetaanko tavoite jos tavoitetason saavuttava pinta-ala kasvaa seuranta-aikana kyseisellä pinta-alalla (suojelualueet ja talousmetsät) metsäindikaattoreissa joita ovat:

    yleisten metsälintujen indeksi, kuolleet pystypuut, kuolleet maapuut, eri-ikäisrakenteisten metsien osuus, metsien kytkeytyneisyys, metsät joissa valtalajina ovat luontaiset puulajit, puuston monilajisuus.

    Keinoista esimerkkejä:

    – Tietopohjan vahvistaminen [AJ: mm. hiljainen suojelu näkyväksi?]

    – Metsälain ja -asetuksen muutokset: selvitetään säästöpuiden, kuolleen puun ja suojakaistojen sekä uudistushakkuun läpimitta- ja ikärajojen sisällyttämistä metsälakiin, sekä metsäasetuksen kasvatuskelpoisen puuston määrän korottamista kasvatushakkuissa [AJ: tässä muistettava jatkuva kasvatus]

    – Metkan kehittäminen [AJ: suometsänhoidon suunnittelun tuki on tärkeä työlaji]

    – Metsitystuki

    – Luonnonhaittamaksu liittyen metsän muuttamiseen pelloksi tai rakennetuksi maaksi

    – Luonnonhoidon verovähennys

    ENNALLISTAMINEN – MAATALOUSMAAT

    Maatalouden turvemaille kaavaillaan mm. erilaisten nurmien pinta-alojen kasvattamista, heikkotuottoisten alueiden poistoa viljelystä ja suojakaistojen lisäämistä. Tämä kuulostaa erinomaiselta, ja sopii yhteen lihakarjan ja laiduntamisen lisäämisen tavoitteiden kanssa.

    Turvepelto = vähintään 40 cm paksu turvemaa joka saa maataloustukea. Tästä johdettu turvepeltojen kokonaispinta-ala olisi reilut 230 000 hehtaaria, eli noin kymmenesosa koko peltoalasta. Tästä reilut 38 000 hehtaaria turvemaata olisi vetettävä 2050 mennessä. Luonnonvarakeskuksen arvio: vettämiskelpoista turvepeltoa on noin 60 000 hehtaaria ja turvetuotantoalueita vähintään 10 000 hehtaaria.

    Lähde: Tilaisuuden esitykset (Nextcloud).

    https://ym.fi/-/webinaari-esitteli-ennallistamissuunnitelman-etenemista-lausuntokierros-alkaa-toukokuussa

    risuparta 25.4.2026, 20:20

    sinivuokko on teollisuuden OSTAMA SIRKUTTAJA!

    Nostokoukku 26.4.2026, 09:50

    Eniten turvepeltoja on Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi ne ovat varsin laakeilla alueilla, joten niiden märkyyttäminen olisi yksinkertaista. Ei muuta kuin Lapuanjoki ja Kyrönjoki tukkoon pariksi vuodeksi. Pohjanmaan isännät voisivat tosin sanoa, että me tahrota.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.4.2026, 10:35

    Luke on laskeskellut että nurmirehun satopotentiaalista on vain noin puolet käytössä. Jos tätä saataisiin nostettua, osasta heikkotuottoisimmista tai runsaspäästöisimmistä turvepelloista voitaisiin luopua ja rehua riittäisi silti lehmille.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/satopotentiaali-tuo-esiin-suuret-erot-tilojen-valilla-sailorehun-sadoissa-eniten-vaihtelua

    Nostokoukku 26.4.2026, 17:07

    Onkohan Luke laskenut paljonko nurmipeltojen pinta-alasta on käytössä. Kylillä yksi yli sadan lehmän navetan isäntä kerää rehunsa pitkin kyliä pieniltäkin tilkuilta yleensä kytöpelloilta ja pitkienkin ajomatkojen päästä. Samalla kylällä kivennäismaan peltoja niitetään kerran kesässä ja heinät jäävät peltoon. Satopotentiaalia olisi enemmän kuin jollakin rapamaan kydöllä.

    Perko 26.4.2026, 17:13

    Tämä Luken näkemys sivuuttaa viljelijän kriittisimmän mittarin: viivan alle jäävän tuloksen. Satopotentiaalin jahtaaminen kalliilla lisäpanoksilla ja investoinneilla on usein riskialtista peliä, jossa panosten hinta nousee nopeammin kuin niillä saatava lisähyöty.

    On vaarallinen harha olettaa, että ’huipputilojen’ malli olisi suoraan monistettavissa kestäväksi tieksi kaikille. Usein viimeiset kilot ovat ne kalleimmat ja riskialttiimmat – varsinkin kun sääolosuhteet ja markkinahinnat heilahtelevat. Pelkkä hehtaarituotos ei kerro kannattavuudesta mitään; neuvonnan tulisikin keskittyä enemmän katetuottoon ja riskinhallintaan kuin pelkkään tekniseen satomaksimiin. Viljelijän euro on tässä se paras kestävyyden mittari.
    Kummallinen  tavoite Lukelta!

Esillä 7 vastausta, 11,151 - 11,157 (kaikkiaan 11,157)
1 2 3 … 1 114 1 115 1 116