Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 11,331 - 11,340 (kaikkiaan 11,341)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Rane2
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juu ehdottomasti. Ennallistamissuunnitelma pitäisi valmistella ministeriöiden yhteistyönä sekä mielellään käsitellä eduskunnassa, kun on näin mittava taloudellinen sitoumus. Suunnitelmassa tulee olla tarpeelliset varaumat ja joustot, eli sanoa että toimintaa tehdään kiireellisyysjärjestyksessä resurssien mukaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Keskustelu liittyy Metsälehden äskettäiseen uutiseen lintukantojen kehityksestä: seurannoissa havaittiin, että joidenkin lintulajien kanta romahti kylminä talvina. Sain Linkedinissä tarkennuksen ilmastonmuutoksen ja luontokadon suhteeseen.

    ”Luontokadolla tarkoitetaan nimenomaan ihmisen aiheuttamaa luonnon köyhtymistä. Erikseen on sitten luonnossa tapahtuva luontainen muutosdynamiikka. Ja itse asiassa ilmastonmuutos voi häiritä myös polaaripyörteen toimintaa ja siten olla osasyy niin normaalia lämpimämpiin kuin normaalia kylmempiinkin sääilmiöihin eli sään ääri-ilmiöiden kasvuun.”

    ”Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen aiheuttama luonnon köyhtyminen on luontokatoa.”

    Käytännössä voi olla vaikeaa erottaa ihmisen aiheuttamaa muutosta luontaisesta kehityksestä. Hyvä esimerkki on vaikka vesistöjen tummuminen, jossa luontainen osio on suuri. Entä mihin suuntaan ja kuinka paljon vuoden keskilämpötila kehittyisi nyt ilman ihmisvaikutusta? Geologisesti kai oltaisiin menossa kohti viilenevää, joten siinä mielessä kaikki keskilämpötilojen nousu voisi olla pääosin ihmisvaikutteista. Kuinka paljon vähemmän äärevät olisivat vuoden korkeimmat ja alimmat lämpötilat?

    Rane2

    Tämä väite että LUONTOKATO on tällä hetkellä ennennäkemätön pitää paikkansa koska se on ihmisen suhteellisen lyhyen olemassaolon lyhyenä aikana aiheuttamaa.Kun taas väite että lajikato tai sukupuutto olisi nyt jotenkin erikoisen suurta ei pidä paikkaansa.Viime vuosisadan alusta (fossiilisten poltto) on maapallolta hävinnyt/kuollut sukupuuttoon noin 500 lajia.Kaiken kaikkiaan maapallolla on ollut noin 4 miljardia lajia joista noin 99%(3,96 miljardia) on kuollut sukupuuttoon…

    Sukupuuttoaaltoja on ollut aina, mikä nyt on toisin? | Helsingin yliopisto

     

     

    Rane2

    On muistettava että kaikki lajit runsastuessaan aiheuttavat muutoksia ympäristössään,kirjanpainajat,lupiinit,merimetsot,valkoposkihanhet,ihmiset,jne.

    Ja jos esimerkiksi me nyt lopettaisimme metsätaloustoiminnan ja suojelisimme kaikki talousmetsät niin sekin aiheuttaisi lajikatoa kun kulttuuriympäristöön sopeutuneet lajit harvinaistuisivat.Tiilikkajärvelläkin ajan kanssa lajikirjo tulee yksipuolistumaan…

    Linjalaskennat kertovat mielenkiintoisia tietoja laajentuneen Tiilikkajärven kansallispuiston linnustosta – ePressi

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuo on hyvä pointti muistaa että myös lajit muokkaavat ympäristöään. Tuleva kehitys on tosiaan vaikeaa ennustaa – Tiilikkajärvelläkin. Jos siellä tehdään vaikka ennallistamistoimia ja metsä vanhenee, kehitys voi olla myönteinen.

    Perinneympäristöjen lajeista ei kai tarvitse olla niin huolissaan kuin alkuperäisluonnon lajeista.

    Ajatus, että luontokato voisi olla suuri, mutta lajikato samaan aikaan pieni, ei kuulosta loogiselta.

    Rane2

    ”Ajatus, että luontokato voisi olla suuri, mutta lajikato samaan aikaan pieni, ei kuulosta loogiselta.”

    Luontokato(termi tarkoittaa että pelkästään ihmisen aiheuttama) on  suuri koska sitä on esiintynyt vain ihmisen olemassaolon aikana.Lajikatoa/sukupuuttoa on taas ollut koko maapallon eliniän ajan ja siihen verrattuna ei tuo 500 lajia ole suuri luku.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aivan, mutta nyt käynnissä olevaa lämpenemistä ja elinympäristöjen muuttumista pidetään haitallisena siksi kun muutosvauhti on niin nopea, ettei lajisto ehdi sopeutua. Haittoja tullaan näkemään myös ihmisen toiminnoille. Nyt aluksi lämpöaallon takia, myöhemmin todennäköisesti myös eliöstön köyhtymisen takia. Esimerkiksi pölyttäjistä riippuvainen ruuan tuotanto voi joutua vaikeuksiin.

    Kurki Kurki

    Suomessahan ihminen on myös parannellut luontoa esimerkiksi ojittamalla joutomaita tundraa monimuotoisemmaksi metsäksi 5 milj.ha. Parhaissa tapauksissa ojitus on tuottanut metsätyyppiä lehto, joka on monimuotoisinta metsäluontoa.

    Pitäisikö ruveta myös huomioimaan ihmisen luonnontilan parantamiset luontokadon rinnalla ja laskemaan pinta-aloja eikä vain nähdä aina ihmisen toimissa luontokatoa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onhan ravinteikkailla soilla kai ollut ennen ojitusta myös monimuotoista, esimerkiksi paljon kämmeköitä.

    Luontokadon miinusmerkkisen määritelmän alle ei oikein saa ihmisen hyödyllisiä toimia; pitäisi keksiä uusi termi tuolle. Vai onko se sitten ennallistamista?

Esillä 10 vastausta, 11,331 - 11,340 (kaikkiaan 11,341)