Keskustelut Harrastukset Moose hunting addiction

  • Tämä aihe sisältää 26 vastausta, 12 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten 6 m36 m3 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)
  • Moose hunting addiction

    Tunnettuja riippuvuuksia:

    • Alkoholiriippuvuus
    • Liikuntariippuvuus
    • Läheisriippuvuus
    • Nettiriippuvuus
    • Peliriippuvuus
    • Päihderiippuvuus
    • Ostosriippuvuus
    • Seksiriippuvuus
    • Videopeliriippuvuus

    Harrastus voi muuttua riippuvuudeksi ja harrastukseen liittyvä ajatusmaailma irtautuu todellisuudesta. Andrea Millerin ja Keith Millerin riippuvuustutkimuksista:

    Todellisuuden kohtaamiselta suojelevat puolustusmekanismit:

    Puolustusmekanismit näkyvät yleensä energeettisenä suhtautumisena, koska ne pitävät piilossa mieleen varastoitua energiaa. Halveksiminen, vähättely, syyttäminen, suuttuminen, pelko, ylimielisyys,  hermostuneisuus, viisastelu ja tosiasioiden kieltäminen ovat yleensä merkkejä aktiivisesta puolustusmekanismista. Ne on usein helppo huomata toisessa mutta ei itsessä.

    Pitäisikö riippuvuuslistaan Suomessakin lisätä

    • Hirvestysriippuvuus

    Isossa maailmassa riippuvuuden laji (hunting addiction) on tunnettu, se ilmenee esimerkisi hallinnasta ryöstäytyvänä saaliinhimona.

    https://www.youtube.com/watch?v=xp-PblauZ_k

     

  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Planterilta todellakin mauton avaus. Mitäs me ollaan toisten harrastuksia arvioimaan. Pöljempiäkin harrastuksiä ihmisillä on kuin hirvenmetsästys.

    Mutta pitäisi harrastaa niin ettei tärvätä valtakunnan metsiä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

     

    jees h-valta

    Kuten Visakallokin tuolla toisella kuvaosiolla totesi niin totean myös että kyllä se hirvenmetsästys aika koukuttavaa huumetta tuntuu monille olevan kun siitä pitää helppona nautintona saada kaikki irti haitoista piittaamatta. Planterin aloitus oli mielestäni aivan oikeutettu huomio.

    Rane2

    Jesselle ja Planterille on käynyt kuin eversti Shearsille elokuvassa Kwai joen silta.Kun pyörii liian tiukasti oman napansa ympärillä niin se iso päämäärä katoaa.

    MJO

    Hyvä harrastus. Jotkut tuntuvat olevan mustasukkaisia, jos toiset hakuaisivat harrastaa vähän enemmän.

    Planter Planter

    Kaksi gps-pantaa ei ole riippuvuutta. Harrastelijan arvomaailma on terveellä pohjalla. Kirjoituksia lukiessa tulee mieleen itärajan rajavartiostosta eläkkeelle siirtynyt veljeni.

    Olen minäkin teini-ikäisenä harrastanut linnustusta. Syksyisten 60-luvun linturetkien kuuraisten metsien hiljaisuus on edelleen elävästi mielessäni.Sellaista sielun rauhaa ei nykyisin löydä mistään.
    Myöhemmin harrastus kääntyi kalastuksen puolelle. On koluttu Norjan tunturijärvet, purot ja joet, Teno, Näätämö, jäämeri. Lounaisrannikolta on loppuiäksi jäänyt mieleen taistelu 8-kiloisen meritaimenen kanssa.
    Käsittämättömän voimakas kala pitkiä syöksyjä, pelko, että siima loppuu kelalta tai katkeaa kun kiristää kitkajarrua, pulssi takoo lähes kahtasataa. Puolen tunnin taistelun jälkeen hieno kala kyljellään rantavedessä.  Eränkäynti on suomalaisen miehen geeneissä, hieno rentouttava harrastus.

    Eläkkeelle jäädessä päätin siirtää harrastuksen ja hyötyliikunnan vastuulleni siirtyneeseen metsään. Tein ennakkoraivaukset, nuoren metsän kunnostukset, taimikot (mistä niistä oli jäljellä) kuntoon. Poltin loppuun yhden Stihlin kytkinpaketin ja käynnistysnarun, mutta kulmavaihdetta en edes noviisina saanut rikki. Kaikki ylimääräiset pöheiköt lähtivät ja esiin kaivoin kaikki kasvatuskelpoiset taimet ja puut.

    Teetin rästiin jääneet ensiharvennukset ja päätehakkautin lahoamaan lähtevät 100-vuotiaat kuusikot. Puuta meni myyntiin 5000 mottia. Taimia istutin yli 20 000.

    Tähän asti kaikki sujui kuin tanssi ja nautin suunnatomasti työni tuloksista. Kunnes enimmäisten männyn istutusten jälkeen tuli täysi stoppi. Ne syötiin ensimmäisenä syksynä 90%:sti. Olin ohjeiden mukaan raivannut pöheiköt pois. Lähiympästössä oli hyvin vähän taimikoita, joten tarjoamani istutustaimet olivat ne paras ruoka.

    Lähdin hakemaan ratkaisua asiaan. Tulin Metsälehden keskustelupalstallekin kyselmään. Vastaus oli, että olen tehnyt kaiken väärin olisi pitänyt hoitaa taimikot, eikä siellä mitään hirviä ole.

    Vastaus ei ihan tyydyttänyt, joten lähdin vähän pöyhimään asioita. Totesin, että hirvitiheys oli 5/1000 ha. Metsiä oli 50% pinta-alasta, joten metsissä 10/ 1000 ha. Mäntytaimikoita oli vähän, sinne ne talvella pakkautuvat ja tiheys paikkakunnan taimikoissa lähes 100/ 1000 ha. Metsän uudistamista ei voi tehdä, täysin mahdoton ajatus.

    Lisäksi ilmeni, että joku on peukaloinut hirvitilastoja, joten niitä on vieläkin enemmän. Peukalointi oli niin näkyvää, että edesmennyt esimieheni olisi siihen sanonut, että sen nyt näkee perssilmällääkin.

    Jos harrastus saa tällaisen vallan ja seurauksena  mittavia metsätuhoja lisää hirvikolareita, niin onko se enää ihan terveellä pohjalla?

    Kun nostin asian esiin, niin….

    Oman napansa ympärillä pyörivä, hirvihysteerinen, luulotautinen, vainoharhainen, pakkomielteinen söheltäjä….

    Tällaista palautetta sain, mutta itse asiasta ei puhuta. Itse en mielestäni ole arvostellut yhtäkään metsästäjää , vaan organisaatiota.

    Pyydän nöyrimmästi anteeksi, jos aloituksellani loukkasin jonkun tunteita.

    Visakallo Visakallo

    Planterin kirjoitukseen on todella helppo samaistua. Metsänomistuksen osalta historiani on toki erilainen, koska jouduin olosuhteiden takia ottamaan metsäasioistakin vastuuta jo heti koulun jälkeen, eli työurani alkoi jo 15-vuotiaana ja sillä tiellä ollaan edelleen. Nyt kuusikymppisenä olen jo valmis siirtämään vastuut nuoremmille, vaikka olen vasta siinä iässä, milloin suomalaista keskimäärin tulee metsänomistajia. Yhtään liiottelematta voin sanoa, että metsät ovat suurin osa elämäntyötäni. Tämä tarkoittaa myös sitä, että amun välittömästi kovilla takaisin, jos joku kirjoittelee mitä sattuu ja esiintyy loukkaavasti omia metsiään hoitaneita kohtaan.

    Metsuri motokuski

    On tämä kyllä ihmeellinen keskustelufoorumi. Harvoissa foorumeissa haukutaan yhtäpaljon yhteistyökumppaneita kuin täällä. Haukun kohteeksi joutuvat puun ostajat, metsäkoneyrittäjät, metsästäjät ja etenkin hirvenmetsästsäjät.

    Minusta nämä kaikki em tahot ovat metsänomistajan yhteityökumppaneita ja ilman niitä ei metsänkasvatus eikä myynti onnistu mitenkään. Onneksi tämä äänekäs kirjoittelija porukka on vain pieni vähemmistö metsänomistajien joukossa mutta aika äänekäs kuitenkin.

    Ilmeisesti jatkuva solvaus helpottaa kirjoittajan olotilaa ja auttaa jaksamaan elämässä eteenpäin. Toisaalta voihan olla niin että tämä ainoa foorumi jossa henkilö saa äänensä kuulumaan joten helpottaahan se jo aika paljon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei se yhteiskunta sillä lailla toimi, että vaietaan epäkohdista. Arvokkaita faktoja on kaivettu esiin ihan viime aikoina. Vähän on syyllistytty syyllistämiseen, mutta voittopuolisesti hirvikeskustelu on ollut mielestäni asiallista ja ratkaisuhakuista.

    Rane2

    Ja nyt alkoi sitten uhriutuminen…

    Visakallo Visakallo

    Minulla on jatkuvasti satoja yhteistyökumppaneita, joukossa myös lukuisia hirvenmetsästäjiä, mutta yhdeltäkään heistä en ole kuullut mitään niin alaarvoisia kommentteja kuin muutamalta ”yhteistyökumppanilta” tällä palstalla. Miettikääpä ihan rauhassa näitä asioita. Peiliinkin olisi hyvä joskus katsoa.  Ajat muuttuvat, samoin asetelmat. Kannattaa pysyä muutoksessa mukana.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)