”Kentän ääni” vaikuttaa. MTK:n on otettava se huomioon, vaikka MMM:n herrat hirviä metsästävätkin. Heh heh.

Kannatan hirvenkaatolupien myöntämisen lopettamista kuten mehänpoikakin edellä. Tämä toisi selkeän käytännön metsästykseen. Samalla metsästäjät välttyisivät hirvi(mies)tuhojen korvauksilta. Hirvi(miest)en aiheuttamia taimikkotuhoja ei tarvitsisi enää korvata lainkaan eikä kaatoluvista tarvitsisi maksaa.
Luulisi metsästäjien innostuvan tästä jo monien tekemästä ehdotuksesta. Jos innostusta ei tule, kiinnostaisi kovasti kuulla miksi ehdotus ei olisi hyvä.

Puten mainitsema pyyntiluvista luopuminen lopettaisi pyyntilupamaksujen perimisen, hirvivahingot korvauskäytäntöineen ja hirvikirjoittelun metsänomistajien puolelta. Se kaikki olisi myönteistä.

Metsästäjäjistä valtaosa olisivat varmaan samaa mieltä, mutta metsästysorganisaation ylin johto olisi jyrkästi vastaan. Vastustus johtuu siitä, kun nykyisen käytännön luojat ovat vielä elossa ja käyvät aktiivisesti hirvimetsällä. Heille on vakuutettu nykyisen järjestelmän olevan hyvän ja toimivan. Heidän elämäntyönsä ikäänkuin valuu hiekkaan, jos heidän elossa ollessaan luovutaan hirvenmetsästyksen pyyntilupakäytännöstä.

Eräskin MMM:n ylijohtaja kauppaa vielä yleisötilaisuuksissa vanhentunutta Tapiola suuri suomalinen eräkirja-teosta. Hän on yksi kirjan kirjoittajista. Eikö eläkeläinen voisi jo hellittää?

Suiorittava porras mainitsee ”hirvityhjiöt” ja pitää niitä ongelmallisina. Niissä kun pyritään lisäämään hirvikantaa pienentämällä myös rajoittuvien alueiden pyyntilupia. Tämä voi lisätä hirvikantaa ja hirvivahinkoja vielä entisestään.

Mtk pitää liikenneturvallisuuden parantamista sekä metsätaimikoiden hirvivahinkojen vähentämistä ensisijaisiksi hirvikannan mitoituksessa. Näitä vahinkoja on pyritty vähentämään ja saamaan siedettävälle tasolle jo yli 40 vuotta siinä kuitenkaan onnistumatta.

Alkuaikoina selitettiin vuosittain Neuvostoliiton puolelta siirtyneistä hirvilaumoista. Myöhemmin selitettiin vasatuoton arvioitua suuremmasta määrästä. Sittemmin sanottiin hirvilaskentojen olevan epätarkkoja ja siksi liian pieniksi jääneiden pyyntilupien olevan olevan vahinkojen syynä.

Hirvikolareiden saaminen edelleen pienemmäksi on tilaston kustannusten valossa valtiovallan kannalta ensisijaista. Hirvikannan ylläpito niin suurena, että teillä liikkuvat autoilijat ovat hirvien vuoksi vaarassa on lisäksi perustuslain vastaista. Ko. lain 7§:n mukaan ”jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen”.

Vuotuisten taimikkovahinkojen kokonaismääriä ja merkitystä valtiontaloudelle ei vieläkään ole selvitetty. On vedottu vain vahingonkorvausjärjestelmän olemassaoloon ja mahdollisuudesta vahinkoarviolomakkeen täyttämiseksi ja toimittamiseksi arvioitavaksi. Tässäkin tapauksessa perustuslain 15§ on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Sen mukaan ”jokaisen omaisuus on turvattu”.

Jos perustuslain mukaisia omaisuuden ja turvallisuuden turvaamista ei pidetä ensisijaisina hirvien pyyntilupien mitoituksessa ja leikata hirvikantaa siedettävälle tasolle, tulee hirvenmetsästys vapauttaa pyyntilupakäytännöstä. Jos jahkaaminen jatkuu hirvikannanhoitosuunnitelman pohjalta entiseen malliin saa Suomen perustuslailla pyyhkiä… Sanonko mitä?

Jos katsoo Metsätilastollinen vuosikirja 2011 taulukko 2.15 netistä, niin huomaa että hirvieläimet yksinään alentavat metsikön laatua 3 prosentilla puuntuotannon metsämaasta. Tähän suoritukseen ei yllä mikään muu yksittäinen tuhonaiheuttaja. Päälle tulevat vielä lievät tuhot. Lisäksi voi katsoa taulukosta 2.17 korvausten määrät, näkyy että hirvikorvaus yksinään on useina vuosina samaa suuruusluokkaa kuin muut korvaukset yhteensä. Pois lukien tuulituhovuodet ja myyrätuhovuodet. (Huom. vasta vuodesta 2003 tilasto on täysin vertailukelpoinen.)

Tuulituhoihin ja myyrätuhoihin voi metsänomistaja jossain määrin vaikuttaa omilla toimenpiteillään. Sen sijaan hirvituhoihin hyvin rajoitetusti, eli lähinnä vuokraamalla maan metsästysseuralle.

En usko että taimikon hoito tai hoitamattomuus on ratkaisevaa hirven tuhojen kannalta, ainakaan lainkaan yhtä paljon kuin hirvien määrä. Sen sijaan tuntuu uskottavalta tuo väite että pedot lisäävät hirvien stressiä ja liikkumista ja näin heikentävät niiden lisääntymismenestystä, ts. alentavat hirvikantaa enemmän kuin pelkkä saalistuksen laskennallinen määrä. Liikennevahinkojen ja eläinvahinkojen määrä näkyy tilastoista jos niitä alkaa tulla.