› Keskustelut › Metsänhoito › Myöhästetty taimikonhoito korvaa ensiharvennuksen ??

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 34)
1 2 3 4

  • Myöhästetty taimikonhoito korvaa ensiharvennuksen ??

    Sent on: 10.9.2016, 10:47

    Pienempiä ensiharvenuskohteita ilman päätehakkuukylkiäistä on vaikea saada motohakkuuseen,jos eivät varsinkaan ole hyvän tien vieressä.Hankintahakkuusta saa vain liikuntaa ja yksi mies ei mahdottomia ehdi,kun on muutakin elämää.
    Olen aloittanut 3ha kuviolla yhden kuitupöllin koivujen maahankaadon,saavat kuusten latvat jatkosssa taas vihreyttä.Talvisaikaan teen 3-5m kuusien harvennuksen.Tarkoituksena siirtyä suoraan kuusikon kakkosharvennukseen,josta tulisi jo vähän tukkiakin.
    Näin menetellen saan laadukkaamman ja tiheämmän kuusikon häviämättä taloudellisesti?
    Aikoinaan oli tarkoitus säästää koivut ensiharvennukseen,mutta mieli muuttunut

    Tekijä
    tamperelainen tamperelainen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • metsänvartija 10.9.2016, 12:45

    Kuulostaa hyvälle.

    Metsänhoidon korkein aste saavutetaan näin. Luonnonpoistumaa aikaistetaan usein toistuvilla nk.apuharvennuksilla.

    Metsikköä kannattaa kiertää pikku Sthilin kanssa tiheään.

    Kaikki toimenpiteethän tehdään päätehakkuu puuston hyväksi.

    Jos valitsee kasvatusmenetelmäksi valioharvennuksen alalajin, vapaan harvennuksen, riittää pelkästään näiden valiorunkojen jatkuva vapauttaminen. Ja nimenomaan maahanmätöllä. Muu puusto jää käsittelyn ulkopuolelle. Menetelmä sopii rehevän maan viljelymänniköihin joissa valiorunkoja löytyy harvakseltaan.

    MV on näillä vapaaharvennus metsiköissä lisäksi kasannut poistuvat rungot lannoitteeksi valiorungon juurelle. Lehtipuut voi kaataa jättämällä rungon kiinni osittain kantoon, jolloin lehtipuu tekee lehdet lannoittaen samalla valio runkoa.

    Vapaa harvennus on edullinen ratkaisu myöhästyneisiin ensiharvennuksiin. Valiorungoille raivataan se elintila mitä runko tarvitsee päätehakkuuseen asti. Muu puusto saa kasvaa ilman käsittelyä.

    Päätehakkuussa metsiköstä löytyy järeää tukkipuuta sekä energia/kuitupuuta sekä huonolaatuista tukkiakin.. Tässä menetelmässä yhdistetään maksimi yksittäisten puiden järeys sekä metsikön maksimi puuntuotos.

    Petkeles Petkeles 11.9.2016, 14:37

    Onneks olokoon, ootta keksinneet harvennushakkuut uuvelleen mutta iliman harvennustuloja.

    Jätkä 11.9.2016, 16:44

    Onneks olokoon, ootta keksinneet harvennushakkuut uuvelleen mutta iliman harvennustuloja.
    Lähetetty: 1 h, 50 min sitten
    Lähettäjä: Petkeles

    Näyttää esitykset toden totta siltä, että ennestään kannattava metsänkasvatus on saatu suunniteltua tappiolliseksi.
    Jos taimikonhoidot on tehty ajallaan ja nuori metsä säästynyt tuhoilta, niin raivaussahalla tehty tyä on melkolailla lopussa siinä vaiheessa, kun jäävä runkoluku on n1800 – 2000 / ha.
    Kun puusto on kehittynyt ensiharvennusvaiheeseen, sen poistuvien runkojen hyötytilavuus voisi olla n. 100 l. Poistuma n. 800 r/ ha = 80 kiintoa / ha.
    Kantorahatulo ei päätä huimaa, mutta olisihan se kuitenkin yli tuhat € /ha.
    Jos toinen vaihtoehto on pyörittää vekseliä, niin voisihan tuosta laskea jopa korkotuloa.
    Toinen harvennus tuottaisi jo tukkiakin ja silloin poistettaisiin puolet runkoluvusta. hehtaarilta kertyisi selkeästi isompi pino – ja
    arvokkaampaa puuta.
    Lopuksi päätehakkuu, jossa otettaisiin tarkan valinnan jälkeen hyviä, jopa virheettömiä tukkirunkoja.

    Hoitohakkuilla metsästä saataisiin sen kiertoajan kuluessa ainakin paljon enemmän kuutioita ja parempaa laatua, kuin pelkillä raivaussahan kierroksilla.
    Unohtamatta koskaan kantokäsittelyä.

    metsänvartija 11.9.2016, 18:57

    Omistajat ovat tyytyväisiä vapaaseen harvennukseen.

    Kustannukset ovat matalat ja metsikköön ei tule ajoura tappiota eikä vahinkoja.

    Ei tarvitse muutakuin valita päävaltapuista valiorungot ja poistaa kilpailijoita ympäriltä. Pystykarsintaa tarvittaessa.

    Tamperelaisen kanssa ollaan samoilla linjoilla.

    rame 11.9.2016, 19:41

    Saattaapa hyvinkin hommat tuohon suuntaan kehittyä kun mo alkavat ajatella omalla päällään.

    Jätkä 11.9.2016, 21:07

    Ajatteluun kannattaisi kuitenkin käyttää yläpäätään, eikä – niin kuin näyttää – alapäätään.

    rame 12.9.2016, 07:30

    Eihän tässä muusta ole kysymys kuin siitä että toiminta sopeutetaan vallitsevaan tilanteeseen.

    Metsänomistaja ei pysty enään ylläpitämään metsäsektorin muiden osapuolien hyvinvointia entisellä tasolla.

    tamperelainen tamperelainen 12.9.2016, 10:23

    Metsänvartija on asian ytimessä.Kakkosharvennukseen tulee enemmän ja laadukkaampia motteja.Silloin tulee vasta ensimmäiset juuristo ja runkokolhut.Mahdollisesti kakkos ja päätehakkuussa ei tarvita ennakkoraivausta.Pitkän ajomatkan ja vaikean maaston kohteet tulevat näin huomattvasti taloudellisemmaksi,näin olen räknäillyt omassa metsäataloudessa.

    Metsuri motokuski 12.9.2016, 10:41

    Vähän saman suuntaista on MG kokeillut omilla kuusikoillaan. Istutus ja taimikon hoito tehdään normaalisti mutta ensiharvennusta myöhennetään ja harvennetaan suoraan niin harvaksi ettei toista harvennusta tehdä. Sitten päätehakkuu on seuraava toimenpide. Ilmeisesti lauhat talvet ovat ajaneet homman tähän. Tuloksista ei ole tietoa ja siitä vieläkö tätä harrastetaan.

    kuusessa ollaan 12.9.2016, 12:15

    Näkemilläni MH viimeaikaisilla ensiharvennuksilla myös melkoisen lakirajoille vetoa, ilmeisesti yhden harvennuksen taktiikka ja kahden tukin koossa uudistus.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 34)
1 2 3 4