› Keskustelut › Metsänomistus › Myrskytuhojen korjuu

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 56)
1 2 3 4 5 6

  • Myrskytuhojen korjuu

    Lähetetty: 2.1.2026, 11:28

    Merkitty: 

    Hannes kaatoi puita varmasti monen keskustelijan metsästä, niin meidänkin.  Ei tullut mitään täystuhoa mutta sen verran kuitenkin että jotain pitäisi tehdä. Varsinkaan kirjanpainajaa ei kaatuneisiin runkoihin enää kaivattaisi, sitä alueella on jo muutenkin. Voisi kuvitella että metsäyhtiöt haluttomia tälläiseen työhön, 100 mottia taisi ainakin MG:llä olla pienin erä. Miten kohtalotoverit ovat tälläisiä saaneet korjautettua? Meillä ei mies ja saha metodi tule kyseeseen.

    Tekijä
    JanneL
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Visakallo Visakallo 2.1.2026, 19:03

    Noita lahopuuasiota joutuu joskus hieman mitttimään, kun on itsekin nähnyt osan siitä yli puoli vuosisataa kestäneestä sodanjälkeisestä ajasta, jolloin Suomen metsissä ei käytännössä ollut juuri lainkaan lahopuita. Vasta 90-luvullahan kehitettiin käsite lahopuu. Miten kaikki ne lajit, joille lahopuiden sanotaan olevan välttättömiä, onnistuivat selvitä niin pitkästä lahopuuttomasta ajasta Suomen metsissä?

    Metsäkupsa Metsäkupsa 2.1.2026, 19:35

    Minä pidän tätä lahopuuvouhotusta humpuukina. Täällä vuosikymmeniä kaikki lahopuu korjattiin, olisi silloin luullut lajikadon käyneen. Ainakin paljon selvisi, olen Seppo Vuokon kanssa samaa mieltä niin ennallistamisen vouhotuksesta kuin muustakin.

    mehtäukko 2.1.2026, 19:55

    Kannanottoni ei tarkoittanut lahopuu-aatteen puolustamista. Täällä on vatvottu vähempi arvoisiakin juttuja. Jos kun se on sertisääntö, se vain on.

    Petkeles Petkeles 2.1.2026, 20:25

    Eldanka järven jää! Äppitippu tippittappu tilipitappituppu! Ja DDR!

    Visakallo Visakallo 2.1.2026, 20:45

    Eipä se ihan omilla aivoilla ajattelu kovin pahaa tekisi Petkeleksellekään. Suosittelen sitä lämpimästi!

    Nostokoukku 2.1.2026, 22:16

    Missähän päin kellariveljeni ovat metsiä vaeltaneet. Pohjoisen Keski-Suomen valtionmailta kuljin lapsena kalavehkeiden kanssa, rippikouluikäisestä aseitten kanssa ja myöhemmin kameravehkeiden kanssa. Ja kyllä oli lahopuuta, aina 90-luvun lopulle asti. Maapuista aivan aitoihin honkiin ja kaikkea siltä väliltä. Suonreunoja kiersi harmaa kuivasseinä. Tervaskantoja niin, että ei tarvinnut tulipuita haeskella. Vaan eipä ole enää. Lapuliiteristä on otettava tulipuut mukaan, jos aikoo makkarat noeta ja kahvit keittää. Ensiharvennunselta jääneet männynlatvat ovat syksyllä huonoja syttymään.

    Puu Hastelija 2.1.2026, 23:09

    Olen käsittänyt, että joku keräilee nykyään kaikki lumpit ym. metsiin jätettyn ryönän lava-autolla poltinpuiksi. Ei synny lahopuuta ei.

    puutuomas puutuomas 3.1.2026, 00:05

    Vihreiden elinympäristössä eli kaupunkien puisto alueilla jos vähänkään puun kunto vaikuttaa heikentyneeltä se kaadetaan, jyrsitään juurineen pois ja tilalle istutetaan uusi puu, useimmiten vielä vieraslajia. Joku lahopuu sertifikaatti mielestäni, tasapuolisuuden nimissä, tähän puistojen hoitoonkin olisi keksittävä. Tai sitten poistaa tämä järjettömyys myös metsä serteistä.

    Visakallo Visakallo 3.1.2026, 06:53

    Nostokoukulle tarkennan, että tarkoitin tosiaan yksityismetsiä. Valtion mailla ei tullut juurikaan liikuttua. Kyllähän se oli totinen tosi, ettei ennen 1990-lukua yksityismetsiin juurikaan jätetty tuulenkaatoja tai pystykuivasia. Yhtiöt hakkasivat ne mäntykuitupinoon ja isännät tai joku muu puun tarvitsija veivät hevosella, ja myöhemmin traktorin lovipankkon ja vinssin avulla saha- ja polttopuiksi.

    Visakallo Visakallo 3.1.2026, 07:07

    Toistan vielä (hieman tarkennettuna) aikaisemman kysymykseni:

    Miten kaikki ne lajit, joille lahopuiden sanotaan olevan välttättömiä, onnistuivat selvitä niin pitkästä lähes lahopuuttomasta ajasta Suomen yksityismetsissä?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 56)
1 2 3 4 5 6