› Keskustelut › Metsänhoito › Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 112)
1 2 3 … 10 11 12

  • Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

    Sent on: 25.12.2018, 19:07

    Merkitty: 

    ”Käytännössä lajien habitaatin valinta riippuu useista bioottisista ja abioottisista tekijöistä. Lajien yksilöt ovat harvoin tasaisesti jakautuneet tilassa ja ajassa, ja usein yksilöt esiintyvätkin lähempänä toisiaan kuin voisi olettaa. Lisäksi tiheimpiä populaatioita löytyy lajin ydinhabitaatista kun taas marginaalihabitaatit ovat asuttuna vain kun kokonaistiheys on suuri. Tutkimme kahden Suomessa yleisenä esiintyvän myyrälajin peltomyyrän (Microtus agrestis) ja metsämyyrän (Myodes glareolus) habitaatin valintaa sekä esiintymistä ajassa ja tilassa nelivuotisen tutkimusjakson aikana. Tutkimus tehtiin suurilla saarilla Etelä- ja Keski-Suomessa, joissa pyyntialueet jaettiin karkeasti kolmeen päähabitaattityyppiin; metsiin, peltoihin ja avohakkuisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että myyrälajit esiintyivät pääsääntöisesti lajin suosimalla ydinhabitaatilla; peltomyyrät pelloilla ja metsämyyrät metsissä, kun tiheys oli alhainen. Tiheyden kasvaessa myyriä alkoi löytyä myös muilta habitaateilta. Erityisesti metsämyyrällä havaittiin habitaatin valinnassa eroja kevään ja syksyn välillä; keväällä metsämyyriä oli lähinnä metsissä, mutta syksyllä myös avohakkuilla. Kokeellinen saalistajien (lumikoiden) lisäys vaikutti habitaatin käyttöön siten, että myyrät siirtyivät pois marginaalihabitaateilta.”

     

    Janne Sundell, Christina Church, Otso Ovaskainen

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Lenkopetäjä 26.12.2018, 08:53

    No minähän en ole väittäny etteikö ketut söis myyriä talvella.ja tuohon kanalintu katoon ei ole yhtä ainutta syytä vaan useita samoin kuin metsäjäniksen vähenemiseen.yhtenä esimerkkinä vähäluminen talvi on myrkkyä.asenteellisia tutkimuksia saa lukia niinkö raamattua jos haluaa.minä oon pikkukossista ollu kiinnostu luonnosta ja tehny havaintoni ite ja tietysti ahkerasti lukenu.aiheesta en väännä enempää.

    Planter Planter 26.12.2018, 10:19

    Usein käy huonosti, kun ihminen suuressa viisaudessaan tekee ”kannanhoitosuunnitelman”, kun jokin laji alkaa ihmisen mielestä runsastua liikaa.

    Täällä ilveskanta lähti voimakkaaseen nousuun, tehtiin ”kannanhoitosuunnitelma”, eli tappo-ohjelma. Syytä ja seurauksia ei ajateltu, lähinnä kai sitä, että nyt ne syövät kaikki metsä-ja valkohäntäkauriit, jänikset ja metsäkanalinnut.

    Ilveksen on kuitenkin todettu myös saalistavan kettua ja supikoiraa ja pienempiäkin petoja, kuten näätää ja minkkiä. Kettu taas saalistaa metsäkauriin-ja valkohäntäkauriin vasoja ja supikoiraa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

    Ilveskannan ”hoito” muutama vuosi sitten oli varmaan yksi syy sen jälkeen tapahtuneeseen räjähdysmäiseen metsäkauriin- ja valkohäntäkauriin sekä supikoiran kannan kasvuun.

    ”Eliöyhteisössä suurpedon läsnäolo yleensä kasvattaa biodiversiteettiä ja tasapainottaa eri lajien yksilömäärien lukusuhteita, sillä suurempi peto säätelee pienpetojen määrää estäen niiden saalislajien liikasaalistuksen (Richie ym. 2012, Steneck 2005)”

     

    Lenkopetäjä 26.12.2018, 10:46

    Ilves tappaa ketut ja supit reviiriltään jo sen vuoksi että kilpailevat ravinnosta.muutama vuosi siitä on ku täälä tavattiin vielä kapikettuja mutta ei ole nyt ollu kun ovat aktiivisesti niitä pyytäneet.liian vähäksi ei kyllä mun mielestä kettukantaa edes pysty pyytämään koska aina tulee tihentymä alueelta uusia yksilöitä kun reviiriä vapautuu.oli vähissä myyrän jälkiä kun tuoreella lumella kävin palstan kiertämässä.saha käynnistyy vasta huomenna.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.12.2018, 11:05

    Tuosta näkyy että kanahaukka on lisännyt levinneisyyttään Lapin luonnonpuistoissa (muutoskartassa siniset alueet). Valikosta ”Lajit” saa esiin muut linnut. Kartat kuvaavat levinneisyyttä ja sen muutoksia, ei yksilömääriä.

    http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/kanahaukka

    Supikoiraa ja minkkiä on Lapissakin, mutta ei runsaasti.

    https://laji.fi/taxon/MX.46564

     

    Lenkopetäjä 26.12.2018, 11:23

    Kanahaukka on varmasti pahin kanalintujen verottaja ja närhet ym varislinnut pahoja pesärosvoja.närhen kohalla pitäs tehä samat kuin naakan koska ne on rauhotuksen jälkeen lisääntyny aivan älyttömästi.ahane ihminen on myös yksi iso tekijä.pyynti pitäs aina kohistaa nuoriin lintuihin eikä esim teeriparvesta puottaa sitä komeinta korkeimmalla istuvaa kukkoa.nyt kun kanta on vähä nousussa nii heti jatkettiin pyyntiaikaa ja on valtionmailla aika reippaat kiintiötki.hullua hommaa

    Anton Chigurh Anton Chigurh 31.12.2018, 20:41

    Avohakkuuala ja taimikko ovat marginaalihabitaatti. ”…Kokeellinen saalistajien lisäys vaikutti siten, että myyrät siirtyivät pois marginaalihabitaatilta…”

    Kun myyränsyöjät (tärkeimpänä kettu) jätetään rauhaan, niin taimikoissa ei ole koskaan myyriä.

    Timppa 31.12.2018, 21:24

    ”Kun myyränsyöjät (tärkeimpänä kettu) jätetään rauhaan, niin taimikoissa ei ole koskaan myyriä.”

    Anton vaan jaksaa.  Meidän päätilan metsistä ei pyydetä kettuja eikä supeja.  Myyrätuhoja on ollut jo 1980-luvulla (jouduttiin uusintaistuttamaan nyt ensiharvennusvaiheessa oleva 6 ha:n kuvio), 2006 ja 2009.  Voi olla myös niin, että vierekkäisillä aukoilla tuho vaihtelee.  Jopa samassakin aukossa.  Vuonna 2009 oli supin pesän vieressä miltei täystuho, mutta 100 m:n päässä ei käytännössä ollenkaan.

    Sitten toisella tilalla n. 60 km:n päässä ei ole koskaan ollut myyrätuhoja vaikka sillä seudulla on aktiivisia pienpetopyydystäjiä.

    Tuo särki-vertaus on mielestäni huono, koska särjillä on tuskin niin rajuja kannanvaihteluja kuin myyrillä.

    Lenkopetäjä 31.12.2018, 21:32

    Kyllä täälä ketut popsii rusakoita ja fasaaneja.myyriä kesällä juuri niitetyiltä pelloilta.satoja kilometrejä seurannu talavella ketunjälkiä ja ei ainuttakaan myyrä ne oo taimikoista pyytäny.ei tarkota etteikö pyytäis mutta ite en oo moiseen törmänny

    Anton Chigurh Anton Chigurh 31.12.2018, 21:56

    Muistaakseni tämä timppa asuu espoossa, viettää muutaman päivän vuodessa muutaman sadan hehtaarin  tilalla. Nuo pinta-alat ovat yhtä tyhjän kanssa tuossa keisissä. Pitää olla luokkaa 2000 hehtaaria vähintään että älytön pienpetojentappoprikaati ei pääse iskemään. Eikä mikään kapea nauha se alue. Sittenkin tekee tiukkaa. Aina silloin tällöin pääsevät ronkkimaan. Myyrätuhot tulevat käytännössä aina talvella, jolloin supikoira ei ole aktiivinen. 2006 ja 2009 talvella myyrät vaelsivat nälissään kymmeniä kilometrejä. 2001 aloitetun erikoistehostetun myyränsyöjientappokampanjan ansiosta.

    Itse olen tutkinut tuota kuviota toistakymmentä vuotta. Ja asun tutkimusalueella 365 vuorokautta vuodessa. Tutkimustulos: Kun myyränsyöjät (tärkeimpänä kettu) jätetään rauhaan, taimikoissa ei ole koskaan myyrätuhoja (sataan loukkuun menee vuorokaudessa 0-2 myyrää).

    Lenkopetäjä 31.12.2018, 22:00

    Oisko tuo fanaattisen petosuojelian tutkimustulos🤔

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 112)
1 2 3 … 10 11 12