Millainen määrä myyriä pitäisi hävittää hehtaarilta, että sillä olisi jotain merkitystä paikalliseen kantaan ja siten mahdollisesti tuhot vähenisivät? Kuinka usein tämä pitäisi tehdä?
Pöllöt ja ketut toki myyristä tykkää. Tässä yksi hauska ketun loikka myyrän perään. Onhan tuokin taas yks myyrä vähemmän! Samalla laillahan jotkut koirarodutkin niitä nappaa.
Elävät myyrät voi kerätä esim. vanhaan katiskaan ja polttaa ne elävältä. Ei muuta kuin nuotio ja katiska kepin päähän. Näin häipyvät loput.Vanha konsti rottia vastaan.
Mahtaakohan se konsti toimia jossa esimerkiksi nurmikolta häädetään myyriä laittamalla halkaistu valkosipuli tai pari kynttä myyrän koloon.
Vai onko vaan tarua? Onko myyrillä edes varsinaisia koloja metsässä. Vai kulkevatko enempi pintaa pitkin.. Olis tietty enempi luonnonmukainen konsti jos toimis:)
Myyrätihentymät ovat aina aukoilla.
Ympäröivissä metsissä on reilusti vähemmän myyriä.
Ympäristöstä myyriä tulee vasta sitten kun aukon myyrämäärä on laskenut alle ympäristön.
Monesti riittää pyytää ympäristön tasoon joka voi olla 10..20 kpl/ha.
Eihän niitä saa aina pyydettyä minimiin esim. jos kohde on kaukana ja käyntejä on ehkä kerran kuussa.
Tuokin määrä tekee jonkin verran vahinkoa jollain nurkalla.
Jos aikoo saada myyrät sille tasolle että vahinkoja ei tule, niin pitää pyytää lumille asti.
Onnistunee vain aivan lähellellä olevilla kohteilla, joissa voi käydä useammin.
Lumen tultua myyrät ei enää vaella vaan jäävät niille sijoilleen talveksi.
Paras keino on ajoittaa uudistaminen kannan mukaan. Kun myyrähuippu lähestyy niin silloin aukkoa kauppaamaan. Kun taimet ovat aukossa niin kanta on jo ehtinyt romahtaa.
Toki aina ei voi valita milloin tekee aukon: tuhot, puunhinta ja kysyntä. Olen huomannut, että pahimmat tuhot tulee heinäisimmille ja kosteimmille paikoille. Tätä vastaan voi taistella teettämällä hyvän maanmuokkauksen ja pitämällä heinät poissa taimien ympäriltä.
Jos niitä kuitenkin joutuu pyydystämään niin tässäpä keino, joka ei kuitenkaan metsään sovellu paitsi jos tie on aivan vieressä. Letkulla auton pakokaasua käytävään. Lähtee myyrät äkkiä! Pihassa toimivaksi todettu. Julmaa, mutta tehokasta.
Tuli mieleen jonkinlaista viritelmää nestekaasusta? Täytyy ruveta ideoimaan.
Olen metsiä uudistanut vuosittain enkä myyriä ole edes ajatellut siinä asiassa. Viimeinen myyräsykli teki tuhoa kaksi-kolmemetrisessä mäntyvoittoisessa sekataimikossa. Kuusikoiden tilalle yli kymmenen vuotta istuttamissani hybridihaavikoissa tuhoa tuli kymmenkunnan puun verran. Se on aika pieni prosentti yli kymmenestä tuhannesta h-haavasta.
Mopoiässä hankin pisteitä tulevalta anopiltani ratkaisemalla heidän kasvi- ja perunamaan monivuotisen myyräongelman. Vedin Jupiter Sport mopedini pakoputkesta muoviputken vuorotellen ainakin kymmeneen eri myyrän tekemään reikään ja jokaisen kohdalla muoviputken tiivistys ja jumalaton moottorin kaasutus. Myyränreikiä, joista savu nousi ilmaan eri puolilta kasvimaata löytyi yllättävän monta. Siihen loppuivat anoppini myyräongelmat.
En muista enää lainkaan maistuivatko anoppini porkkanat seuraavana vuonna mitenkään erilaisilta…
Voisikohan tätä keinoa kokeilla pienessä mittakaavassa taimikoissa, saisimme aikaiseksi ehkä jonkin asteisen renessanssin mopedikulttuuriin?
Pihamaan myyriin on tehonnut ihan loukkukin. Nestekaasua en ole testannut, jotkut ovat sitäkin laskeneet myyränkoloihin jonne se ilmaa painavampana pitäs mennä.
Karavaanarituttu kertoi tyhjentävänsä portapottinsa sisällön myyränkoloihin pihamaalla mutta kolot loppuivat ja joutui seuraavaksi tyhjentämään sakokaivoon.
Metlan myyrätuhovastaava henttosen aina uskollinen vasen käsi huitu savon sanomille:
”Petoja on ollut nyt hyvin vähän maastossa, ja se on mahdollistanut myyräkannan nousun.”
Niinsanotulla biotieteiden nobelilla palkittu ilkka hanski helsingin yliopistosta on antanut lausunnon STT:lle:
”…mutta muilla lajeilla (kuin kärpällä ja lumikolla) on vakauttava vaikutus, ne estävät myyräkannan kasvun tiettyä rajaa suuremmaksi.”
Ja sokerina pohjalla, professori Matti Kärkkäisen teksti käytännön maamiehessä:
”Pienpedot kuten kotimainen kettu tai tulokaslaji minkki ovat tehokkaita myyrän saalistajia.”
The red fox is a key predator in the Fennoscandian wildlife community.
Kettu ja kumppanit voivat olla ahkeria pyydystäjiä, mutta niistä ei iloa ennustetussa myyrätilanteessa ole. Tilatasolla ei käytännössä mitenkään voi vaikuttaa kettukantaan. Rauhoitukseen tarvitaan huomattavasti isompi yhtenäinen alue, kuin mitä yksittäisellä maanomistajalla on käytössä. Jääkö käytännössä ainoaksi mahdollisuudeksi loukkujen käyttö? Mitä se käytännössä vaatii metsässä?
Timppa esitti hyvää pohdintaa pyydystämisen vaikutuksista. Kannan nousuvaiheessa eli vallitsevassa tilanteessa pyydystäminen voisi olla periaatteessa järkevää. Pienen kannan kurittaminen vaikuttaa paremmin kuin suuren ja näin kannan nousu ehkä estyisi. Toisaalta tehokkaasti lisääntyvillä otuksilla, kuten särjillä, on taipumus kompensoida kohtuullinen poistuma lisääntymisen tehostumisella. Toimiiko myyräpopulaatio samoin? Ainakin kalastoon kantaa alentava vaikutus saadaan vain riittävän tehokkaalla pyydystämisellä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.