Keskustelut Metsänomistus Nettonykyarvon laskenta metsätaloudessa (NNA)

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 30)
  • Nettonykyarvon laskenta metsätaloudessa (NNA)

    Asiaan liittymättömässä ketjussa R Ranta kirjoittaa:

    ”Muistakaa nyt, että siinä kannattavuuden NNA-laskennassa ei maksimoida sitä korkoa vaan nettonykyarvoa.”

    Eikös nämä ole samoja asioita? Jos NNA on >0 niin se tarkoittaa, että investoinnin sisäinen korkokanta on suurempi kuin laskennassa käytetty korko.

    Toisinsanoen NNA-laskennassa on syytä maksimoida sisäinen korkokanta. Sisäinen korkokanta on se laskentakorko, jolla NNA on nolla.

  • Puuki

    Jos pelkästään maksimoidaan korkokanta, se johtaa järjettömyyksiin. Suurin % merkitsee pienintä mahdollista ”sijoitusta” uudistamiseen. Puustopääoma olisi silloin esim. yksi puu/ha. Tuotto %:ssa olisi korkea mutta euroissa mitätön.

    Siitä päästään siihen, mikä olisi sopiva vaihteluväli korkokannalle ?  Sopiva korko on kulloinkin sopivaksi katsottu , realistinen korko puuston kasvatukselle.  Yleensä n. 3-5 %.   Koska esim. 4 % 100;sta on vähemmän kuin 3 % 200:sta, mitä tahansa korkoa ei kannata valita.

    Riskilisä korkoon on n. 0,5 %, lainakorko voi olla osa korosta (se osuus jonka laina kattaa metsän hankintakustannuksesta) loput omistajan korkovaatimusta.

    Panu

    Ei kai NNA:ta heikennä jos hehtaarilla on 2 puuta 1:n sijaan, koska tuototkin tuplaantuvat. Heikennys tulee vasta jossain vaiheessa kun puita on hehtaarilla liikaa.

    Sen sijaan jatkuva kasvatus on paras malli jos maksimoidaan NNA eli sisäisen korko, koska investointeja ei ole tai ne ovat pieniä.

    Jaksollisessa pitää arpoa koroksi joku 2-4%.

    Sijoitetun (sitoutuneen) pääoman tuotto% sensijaan voidaan maksimoida. Ja kertauksena: istuttamalla yhden puun / ha sijoitetun pääoman tuotto% jää kehnoksi (olettaen että luontaista uudistumista ei tapahdu), koska maapohjalla on arvoa.

    Puuki

    Puustopääomalle pitää laskea kulu myös.  Siksi jk ei pärjää oikein mitenkään tasaikäiselle metsälle uudistustilanteessa.

    NNA:n laskennassa ei oteta kantaa maan arvoon muuten kuin sen tuottokyvyssä eli puun kasvun nopeudessa.

    mehtäukko

    Mikäs merkitys lopputulokseen on korkealle korolle ”jatkuva kasvatus on paras malli”, jossa vuosikymmeniä saattaa mennä uudistustuloksen varmistumiseen, kantohinta on jatkuvasti alhainen ja loppupelissä iso riski on saavuttaa jatkuva arvoton  hatelikko ?

    Puuki

    Siksi juuri on järkevämpää laskea kannattavuusarvioita prolongaamalla lähtötilanteesta eteenpäin (Eikä tulevaisuudesta taaksepäin kuten NNA:ssa). Alhainen kantohinta vs. päätehakkuu tulee otettua huomioon.  Samoin ero puustopääoman arvossa.  Silloin näkyy todellinen tilanne esim. seuraavan harvennuksen aikaan, kun erotukselle on vähennysten jälkeen laskettu korkokannan mukainen korko.

    Panu

    ”Puustopääomalle pitää laskea kulu myös.”

    Miten pääoma muuttuu kuluksi? Oletan, että edelleen puhutaan NNA:sta.

    ”NNA:n laskennassa ei oteta kantaa maan arvoon muuten kuin sen tuottokyvyssä eli puun kasvun nopeudessa.”

    Ei oteta ei mutta kirjoitin pääoman tuotto%:sta. Maapohjan arvo on osa sijoitettua pääomaa.

     

    Puuki

    NNA ja prolongaaminen antaa molemmat saman suhteellisen lopputuloksen .  NNA -laskennassa aloitustilanteen tuloero vertailussa näkyy pienempänä tulona vuonna 0.  Prolongaamalla tuloerolle lasketaan tuloa koron mukaisesti eli pienemmän kantorahan kulu tulee otetuksi huomioon, se on (pystyyn jäävän) puustopääoman kulua.  Se on  havainnollisempi tapa vertailun tekemiseen kuin NNA-laskenta.

    Timppa

    Aina ihmettelen, miten voi saada mitään oikeita tuloksia, kun ei tiedä puun hinnan kehitystä suhteessa muuhun kustannustasoon.

    Gla

    Tietenkään oikeat luvut ei ole tiedossa. Mutta mikä on vaihtoehto, jättää laskenta tekemättä? Silloin ei ole mitään, mihin toimintaa perustaa.

    mehtäukko

    Vaihto-ehto. Toimintaa aloitettaessa tai laajentaessa lisäpalstoilla realistinen sijoitusvertailu historiallisesti ja siinä hetkessä ovat tietysti tärkeää, mutta vuoden päästä on jokin seikka voinut tehdä kuperkeikan! Kallis rahoitus, tietön hatelikkometsä tai aivan ylikallis puustoinen metsä sairastuttaa toiminnan jopa korjaamattomaksi.

    Vakiintunut metsätalous. On kuitenkin tiedossa alan mahdollisuus toimia tuottavasti ja kannattavasti, mutta se vaatii tinkimätöntä tieto-taitoa tehdä ratkaisut metsässä oikein. Niitä ovat tutkimuksiin, hyviin käytänteisiin ja kustannustehokkuuteen perustuvat toimenpiteet, jotka johtavat jo tehdyin laskelmin osoitettuna todennäköisesti parhaaseen tulokseen. Minun ei tarvitse niitä laskeskella, sillä monet heiluvat tekijät muuttaisivat niitä kuitenkin. Puun hinnan nousut vain vahvistaa myötätuulta ihan laskemattakin. 60-vuotiset horisontit ovat laskuissa jo aivan utopiaa. Jos jatkaja työlleni on tiedossa, vain se tieto kuuluu siihen sarjaan.

    Näin mehtäukko on ”laskelmoinut”.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 30)