Keskustelut Tekniikka Neuvoja juontamiseen

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 30)
  • Neuvoja juontamiseen

    Juontokouraa testattu käytännössä. Hieno peli. Pellon reunalla ensimmäiset 50 m3 kuitua pinoissa.

    Juontokouran vinssin testaaminen vielä edessä. Vinssissä noin 25 m 12 mm vaijeria.

    Mitä kokeneemmat suosittelee toimintatavaksi? Ensimmäinen savotta olisi 1,6 ha ylispuiden poisto josta kertymäarvio 110 m3. Mikä varustus on mielekästä (juontopulkka, -kartio vai -sakset) tai käytännössä tarpeen? Pitäisikö tehdä pikkutraktorille kunnon ajourat joilta sitten vinssata? Juontokouraa ainakin on helpompi käyttää jos puu on kaadettu traktorista poispäin niin että voi ottaa tyvestä kiinni.

    Onko nopeampaa vetää rungot kokonaisina metsästä vai tehdä kolmemetrisiksi siinä työpaikalla? Vai mikä on hyvä työkulku?

  • Metsäjaakko

    Apumies on mukana ainakin alkusavotasta. Koneessa on langaton kaukosäädin. Katsoin Työtehoseuran julkiaisua jostain 70/80-luvun vaihteesta ja siel oli vaihtoehtoina kokorungon juonto vinssillä tai kaatokasaus apu-ajourille josta ajo juontokouralla. Ero päivätuotoksensa ei iso mutta kokorunkojuonnossa isompi runkovaurioiden riski. Mietin vaan jotta miten näiden kuljetusmuotojen sekoitus nostaisi tuottavuutta. Ei taida olla tutkimustuloksia.

    Jätkä

    Kun puhutaan ylispuiden juontamisesta, niin ainakin minä oletan, että palstalla on myös aluspuut.
    Ehdottoman tärkeää on, että ennakkoraivausta ei tehdä.
    Myös olisi tärkeää, että olisi lunta mahdollisimman paljon ja vaikkapa pohjat ja kuoret puissa jäässä.

    Jos ylispuut ovat isoja, niin latva pitäisi saada juohevasti ajouran suuntaan – lumessa isokin runko tulee ”sukkana”lumeen painunutta kourua pitkin.
    Uralla olevat rungot etutyvisiksi, saa painoa takapyörille, ketjut ovat välttämättömät, jos et halua ajella pelkkiä terveisiä.
    Taittopyörä, jonka voi pistää liinalla kiinni pystypuuhun, on joskus tarpeen. On olemassa myös ”laukeavia taittopyöriä”, jotka päästävät vaijerin pois, kun taakka on oikealla kohdalla.

    Usko huviksesi: Talvella rungot taluvat metsästä siististi ja kesällä raivurilla siivoat jäljen.

    pikkutukki

    Juontamisessa tärkeää hyvä pari itse ottaisin Vappu Pimiän tai Viivi Avellanin 🙂

    jees h-valta

    Ja vielä pikkutukin jälkeen toinen lähes yhtä asiaton neuvo. Tee äkkiä siitä vaijerivinssistä selvää jälkeä ettet teloa itseäsi sen kaas. Se juontokoura on paljon turvallisempi ja sen ulottuma riittää kyllä. Aina hiukan jälkiä saa alikasvokseen jäädäkkin. Käsin voi hiukan kohjata jos pahassa puskassa mutta kouralla saa kyllä aika näppärästi päästä kiinni ja vedettyä ulos. Tukkisakset ja koura riittää eikä tapa ittiään.
    Ja kun siihen kypsyy tekeekin jo pystykauppoja aivan hyvillä mielin.

    Visakallo Visakallo

    Kyllä minäkin olen 150% varma, että tämän homman jälkeen voi pystykauppa ollakin kova sana!

    Metsäjaakko

    Tämän vuoden hankintahakkuita suunnitellessa huomasin, että tähän toissa syksyiseen ketjuun oli jäänyt loppukommentit antamatta. Kiitos kaikille neuvoja antaneille ja muillekin osallistuneille.

    Toissa vuoden hankintasavotta oli kokonaisuudessaan 130 m3 kuitua ja 25 m3 tukkia. Noista tukit ja osa kuidusta tuli pellon reunasta, loput poistetuista ylispuista. Jätimme jyrkimmän osan alarinteestä tekemättä – sen hakkuusta sovin osana isompaa pystykauppaa yhdessä parin pienehkön kuvion päätehakkuun kanssa. Ylispuiden poistamisen jälkeen nyt kahden vuoden vuosikasvuista päätellen kuuset ovat vauhdittaneet kasvuaan merkittävästi.

    Puut ajoin juontokouralla varastopaikalle. Pikkutraktorilla peruuttaminen jäävien kuusten väliin onnistui hyvin ja siitähän ne kuitukasat sai hyvin kyytiin. Ylispuukoivut katkaisivat kaatuessaan parista kuusesta latvan ja muutamaan kuuseen sain aikaan kolhuja 3 m kuituja kuljettaessani. Ylispuiden joukosta ei tukkia juuri tullut.

    Pikkutraktori riitti juuri ja juuri tukkien kuljettamiseen mutta niitä ei pystynyt enää pinoamaan kun nostolaite ja hydraulinen työntövarsi eivät jaksaneet nostaa riittävän korkealle. Varastopaikalla vinssasin tukit pinoon. Tämä oli käytännössä ainoa homma, parin konkelon laukaisemisen lisäksi, jossa vinssiä tarvittiin. Vinssistä vääntyi jotkut kidan edessä olleet metallitapit, mikähän niiden merkitys on.

    Takavetotraktori meinasi jäädä muutaman kerran kiinni pehmeään paikkaan. Omat taidot eivät riittäneet koneen irrottamiseksi, mutta onneksi kaveri osasi puljata kaasun, lukon ja kytkimen avulla koneen irti. Erityisen vaikeaa tuntui olevan päästä liukkaan puunrungon ylitse. Siksi kasaus vaati tarkkaa miettimistä. Nyt tarkoitus on hankkia kitkaketjut työn jouduttamiseksi.

    Puun ajoon meni käytännössä 6 päivää x 10 h/päivä, johon sisältyi puolen päivän kauppareissu hydrauliletkun katkeamisen vuoksi. Näpertelyähän tämä on verrattuna isompien ja tehokkaampien koneiden käyttämiseen, mutta kun koneen murina, pakoputkesta pöllähtelevät savupilvet ja reipas tekemisen meininki tuntuvat rinnassa hyvältä, niin mikäs siinä vapaa-ajan kuluksi näinkin. Kaluston hankintahinta jäi melko pieneksi, ja laskeskelin että muutaman vuoden päästä harrastuksella maksaisi ainakin omat kustannuksensa. Jos ei tiliä poistojen jälkeen jääkään, mahtuvatpahan puut ainakin paremmin kasvamaan.

    Jätkä

    Satoa ajotyöstä tuli siis : 155 kuutiota ja 60 tuntia.Ja kaksi miestä. Miestä pääle 1,3 kuutiota tunnissa.

    menetelmä on siitä upea, että kerralla saisimme kaikki työttömät työllistettyä ja lisäksi nuoria miehiä saisi tulla se kolmekymmentätuhatta joka vuosi, työllistyminen olisi tosi helppo nakki.

    Kommenteista kehoittaisin huomioimaan Jeesin vankkumattomat viisaudet. Toki on pääteltävissä hänen vastauksistaankin, että HÄNELLÄ  ON JUONTOKOURA.

    Jos  EDIT:illä  on EDIT, niin silloin sen parempaa ja tehokkaampaa ei maailmasta löydy. Jos hänellä ei sitä ole, ei sillä onnistu mikään EDIT.

    Metsäjaakko

    Ajot hoidin itsekseni. Kaveri sahasi kun minä ajoin, paitsi pari koneen irrotuskertaa. Eli ajut vähän yli 2 m3 tunnissa.

    Tolopainen

    Taitaa olla tuo 12mm vaijeri aika jäykkää vedellä kelalta. Kestänee vetoa 15t, eikö ne ennen muinoin olleet vinsseissä 8mm vaijereita. Kannattaa varmistaa että on nostoihin tarkoitettua  että ei katketessaan sivalla vehkeitä pois.

    Jätkä

    Kyllä 12 mikkistä käytettiin myös, se ei mennyt niin helposti sykkyrään kuin 8 millinen.Ihmettelen hieman turhan työn tekohaluja, kun kerrottiin pellonreunapuita hakatu / ajetun. Miksi ei tempaistu puita kerralla metsästä pellolle ja ketjulla lovipankkoon? siinä ketjuilla varustettu traktori veisi kokorunkoina muutaman kuution kerralla varastopaikalle, jossa ne voisi pilkkoa kuitu – ja tukkipölleiksi. Vinssi – lovipankkoyhdistelmissä on yleensä kannukset, joilla voi peruutettaessa työntää puita oikeaan järjestykseen.

    Juontokouran olisi voinut ajaa järvenjäälle siksi, että voisi järjestää jäidenlähtöveikkauksen paikallisten kesken.

    Kun vinssiin on langaton kauko-ohjain, ei EDIT ole vaarassa, vaikka varppi katkeisikin. Eipä se yleensä katkea, Joku liitin tai sakkeli voi pettää, mutte ei varppi.  Vinssissä on kyllä turvakytkin, joka on esim murtopultti, taikka niinkuin meillä on, suoja, joka esim vinssin kallistuessa keskeyttää vedon.

    Pisimmillään on joskus vinssattu yli kolmensadan metrin päästä puita, oli melkoisen vaikeat maastot ja -keli.

    Ilman kunnollisia neliselkäisiä nastaketjuja ei metsään pitäisi mennä lainkaan.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 30)