› Keskustelut › Metsänhoito › NNA ja korkoakorolle laskut metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)
1 2

  • NNA ja korkoakorolle laskut metsätaloudessa

    Lähetetty: 18.1.2026, 08:06

    NNA :en avulla on perinteisesti arvioitu sijoitusten kannattavuutta. Myös metsänkasvatuksen kannattavuutta voidaan jossain määrin arvioida ko. menetelmällä
    Pitkä sijoitusaika taimikosta päätehakkuuseen aiheuttaa kuitenkin ongelmia varsinkin tulojen arvioinnissa . On perusteltu sen käyttöä sillä, että myöhään tulevat tulot ja menot vaikuttaa lopputulokseen vähemmän kuin lähempänä nykyhetkeä olevat. Se on tietysti teoriassa totta. Mutta ei se poista tiettyjä ongelmia ; mm. kantohintojen suurten vaihteluiden merkitystä lopputulokseen.

    Päättymättömien kiertoaikojen summafunktion avulla on ajateltu saatavan riittävän tarkka arvio koko metsänkasvatuksen tuloksesta. Ongelmia tulee ,kun oletuksena on esim. että päätehakkuun tulot kuuluu edellisen puusukupolven metsän tuloihin. Eihän kukaan käytännön metsätaloudessa toimiva ajattele eikä toimi sen pohjalta . Lisäksi kymmenien jopa yli 100 vuoden takaisista uudistuskuluista ei voi olla tarkkaa tietoa kuin poikkeustapauksissa.

    Tarkempaa nykyaikaan sopivaa informaatiota valintatilanteissa saa laskemalla lyhyemmän ajan tuottojen ja menojen mukaan. Korkoakorolle laskut hakkuutapojen tuottojen erotuksen laskemisessa sopii parhaiten siihen. Tarpeen mukaan laskemista voidaan jatkaa vaikka kiertoajan loppuun. Siten saatu tulos vastaa NNA:n laskennan lopputulosta  jossa käytetään diskonttausta. Korkoakorolle laskelma antaa  konkreettisemman lopputuloksen vertailtaessa mh-tapoja. Se toimii vain toisinpäin kuin diskonttaus.

    Tekijä
    jupesa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane2 18.1.2026, 08:14

    No nyt,Reima kehiin…

    pihkatappi pihkatappi 18.1.2026, 08:44

    Korkoa korolle tarkoittaa sitä, että todellinen vuosikorko moninkertaistuu vuosikymmenien edetessä. Esim 10% vuotuisen koron välitön sijoittaminen 10% korolle tarkoittaa yli 20% vuotuista keskikokorkoa alkupääomalle jo 20 vuoden periodilla, tämä on ollut viimeiset vuodet osakkeiden kanssa tehtävissä. Aika harva pystyy metsätaloutta pyörittämään korkoa korolle periaatteella jatkuvasti metsää ostamalla, mutta kyllä jotkut tietysti pystyy ja 4% korkoa korolle vuosikymmenten yli tuottaa alkupääomalle kovan tuoton. Metsästä otetun pääoman sijoittaminen tuottamaan edelleen korkoa on kuitenkin helpompi toteuttaa muuten kuin metsää ostamalla. Tietysti metsänhoito tuottaa sitä korkoa korolle, jos niin haluaa ajatella.

    jupesa 18.1.2026, 08:51

    Korkoakorolle laskemisella tarkoitan juuri vaihtoehtoissijoituksen käyttämistä tai sitten verrataan lainan korkoon, jos on sitä.

    mehtäukko 18.1.2026, 09:23

    Kysympä, moniko laskeskelee ja elää oppinsa mukaan? Joka käänteessä on mukana oletuksia,arvioita, luulotteluja,tavoitteita…jne pitkät listat. En väheksy tuota valittua elämäntapaa, mutta metsä-elämän maratonista selviää vapaamminkin jos metsätalous on ylipäätään kannattavaa.

    Se on sitä, että käytännön toiminta on oltava hallinnassa. Kaikelle metsässä tekemiselle on oltava järkevä peruste koko horisontissa =esim.  jk vaiko jaksollinen. Ja se nojaa parhaiden käytäntöjen tutkittuun tietoon, jotka perustuvat kannattavuuslaskelmiin. Kun ne ovat ekonomien kynästä osoitettu paremmuusjärjestykseen, mehtäukolle ainakin riittää omaksua tieto ja soveltaa käytäntöön. Kun koko laskuruletti voi heittää vain yhdestä tuulenpuuskasta tai ötökästä kuperkeikan, mutta et osaakaan toimia jatkossa oikein, nollasumma- peli jatkuu…

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.1.2026, 09:44

    Tapio on muuten tehnyt nämä laskelmat puolestamme ja tulokset ovat mh-suosituksissa.

    jupesa 18.1.2026, 09:47

    Kannattavuuslaskelmat vaikuttaa juuri siihen mitä suositellaan ja suositaan milloinkin. Onhan se tärkeää tietää mihin ne perustuu ja onko perusteet kunnossa yksityisten MO:en kannaltakin katsoen.

    Korkoakorolle laskelmat on lähinnä tuottovertailuun käytännönläheisempi vaihtoehto .

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.1.2026, 09:58

    Kyllä, ja joku voi haluta testailla oman metsävaratiedon pohjalta eri hakkuuohjelmia. Laskelmissa pitää huomioida että tulokset ovat yhtä laadukkaat kuin lähtötiedot. Esimerkiksi saatetaan ennustaa liian pieni kasvu turvemaan avohakkuulle jossa istutustaimet kasvavat professori Laurénin mukaan paljon vinhemmin kuin luontaiset taimet. Tai mitä oletetaan jaksollisen ja jatkuvan vaihtoehdon kasvueroksi ylipäätään.

    jupesa 18.1.2026, 10:03

    Olen saanut omissa vertailuissa jk:n ja Tasaikäisen metsän kasvatuksen kasvueroksi saman kuin muutamissa tutkimuksissa todettu 20-30% . Sitä se on vähintään. Hyvissä jalostetun alkuperän metsissä varmaan enemmänkin.

    Btw.,Turvemaalle istutettujen mäntyjen kasvusta on omaakin kokemusta. -76 vuonna istutettiin suolle mäntyjä. Nyt se metsä on päätehakkuuvaiheessa. Nykyiset alkuperät kasvaa varmaan paremminkin.

    Panu Panu 18.1.2026, 11:46

    @jupesa voisi laittaa esimerkin molemmista laskutavoista, joka havainnostaisi niiden eron. Itse pyrin laskemaan pääoman tuottoprosenttia kuten muissakin sijoituksissa.

    Ola_Pallonivel 18.1.2026, 12:10

    Jälleen kerran unohtuu mainita RISKI, mikä sijoitukseen sisältyy. Aivan kuten Reiman opissa.

    Kun riski kasvaa, tuottoprosentin pitää olla korkeampi. Kun aukon uudistaa uusilla taimilla ja hoitaa sitten taimikon aikanaan, hankala siinä on epäonnistua. Poislukien hirvet, jotka ovat osa metsätalouden riskitekijöitä.

    Jos ei muuten aukea, niin katsokaa vaikka niitä pankin rahastoesitteitä. Mitä suurempi riski, sitä suurempi tuotto-odotus.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)
1 2