Keskustelut Metsänhoito NNA ja korkoakorolle laskut metsätaloudessa

Esillä 4 vastausta, 11 - 14 (kaikkiaan 14)
  • NNA ja korkoakorolle laskut metsätaloudessa

    NNA :en avulla on perinteisesti arvioitu sijoitusten kannattavuutta. Myös metsänkasvatuksen kannattavuutta voidaan jossain määrin arvioida ko. menetelmällä
    Pitkä sijoitusaika taimikosta päätehakkuuseen aiheuttaa kuitenkin ongelmia varsinkin tulojen arvioinnissa . On perusteltu sen käyttöä sillä, että myöhään tulevat tulot ja menot vaikuttaa lopputulokseen vähemmän kuin lähempänä nykyhetkeä olevat. Se on tietysti teoriassa totta. Mutta ei se poista tiettyjä ongelmia ; mm. kantohintojen suurten vaihteluiden merkitystä lopputulokseen.

    Päättymättömien kiertoaikojen summafunktion avulla on ajateltu saatavan riittävän tarkka arvio koko metsänkasvatuksen tuloksesta. Ongelmia tulee ,kun oletuksena on esim. että päätehakkuun tulot kuuluu edellisen puusukupolven metsän tuloihin. Eihän kukaan käytännön metsätaloudessa toimiva ajattele eikä toimi sen pohjalta . Lisäksi kymmenien jopa yli 100 vuoden takaisista uudistuskuluista ei voi olla tarkkaa tietoa kuin poikkeustapauksissa.

    Tarkempaa nykyaikaan sopivaa informaatiota valintatilanteissa saa laskemalla lyhyemmän ajan tuottojen ja menojen mukaan. Korkoakorolle laskut hakkuutapojen tuottojen erotuksen laskemisessa sopii parhaiten siihen. Tarpeen mukaan laskemista voidaan jatkaa vaikka kiertoajan loppuun. Siten saatu tulos vastaa NNA:n laskennan lopputulosta  jossa käytetään diskonttausta. Korkoakorolle laskelma antaa  konkreettisemman lopputuloksen vertailtaessa mh-tapoja. Se toimii vain toisinpäin kuin diskonttaus.

  • jupesa

    Riski pitää tietty ottaa aina huomioon. Tuottolaskelmissa riskilisä on yl. 0,5%-yksikköä. Lisätään laskenrakorkoon. Toinen tekijä on mahdollinen lainakorko , kolmas tuotto-odotus. Niistä koostuu laskentakorko.   Vaihtoehtoisten sijoitusten riski yleensä lisääntyy tuotto-odotuksen kasvaessa. Sekin pitää tietysti ottaa huomioon sijoituskohdetta valittaessa.

    Gla Gla

    Laskee millä tavalla tahansa tai ei, tärkeintä on päätöksenteossa ymmärtää, mistä kannattavuus muodostuu. Kun laskelmissa on oletusarvot, jotka todennäköisesti eivät toteudu, ratkaisu on kuitenkin periaatteessa oikea ja edellytykset kannattavuudelle on olemassa.

    Moni puhuu, että metsänomistaja on ahne tehdessään avohakkuun ja tilin saamisen jälkeen rikas. Tai että kun saa 15000 €/ha tuloja ja uudistaminen maksaa 1500 €, kannattavuus on huipussaan. Näitä maallikoiden ajatuksia saa joskus oikoa. Metsätila voi hyvinkin olla tappiollinen, kun hankintahinta on liian kova.

    Reima Muristo

    WTF. Myy silloin kun on rahan tarve ja hyvät hinnat. Jänkhällä ei kasva muu kuin vitutus.

    Hyvänä esimerkkinä on urpo-petteri ja EK:n asiantuntijat, kuinka sössitään suomentalous, kun ei ole kokemusta mistään.

    Perko

    Vältä ”nollanopeuden” vaihe: Älä aloita paljaalta maalta (istutus), jossa nopeus on ensimmäiset 15 vuotta lähes nolla, mutta kulut ovat tapissa.
    Keskity arvokasvuun: Poista ne puut, joiden nopeus on hidastunut (vanhat jarrut), ja jätä ne, joiden ” €-%” on huipussaan.
    Minimoimalla panokset maksimoit energian: Jos m saadaan aikaan ilman sijoitettua pääomaa (luontainen uudistuminen), yrityksen ROI (pääoman tuottoaste) nousee tähtitieteelliseksi.  Laske Puuki näistä osista tulevaisuutta.

Esillä 4 vastausta, 11 - 14 (kaikkiaan 14)