Keskustelut Metsänhoito NNA ja korkoakorolle laskut metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 74)
  • NNA ja korkoakorolle laskut metsätaloudessa

    NNA :en avulla on perinteisesti arvioitu sijoitusten kannattavuutta. Myös metsänkasvatuksen kannattavuutta voidaan jossain määrin arvioida ko. menetelmällä
    Pitkä sijoitusaika taimikosta päätehakkuuseen aiheuttaa kuitenkin ongelmia varsinkin tulojen arvioinnissa . On perusteltu sen käyttöä sillä, että myöhään tulevat tulot ja menot vaikuttaa lopputulokseen vähemmän kuin lähempänä nykyhetkeä olevat. Se on tietysti teoriassa totta. Mutta ei se poista tiettyjä ongelmia ; mm. kantohintojen suurten vaihteluiden merkitystä lopputulokseen.

    Päättymättömien kiertoaikojen summafunktion avulla on ajateltu saatavan riittävän tarkka arvio koko metsänkasvatuksen tuloksesta. Ongelmia tulee ,kun oletuksena on esim. että päätehakkuun tulot kuuluu edellisen puusukupolven metsän tuloihin. Eihän kukaan käytännön metsätaloudessa toimiva ajattele eikä toimi sen pohjalta . Lisäksi kymmenien jopa yli 100 vuoden takaisista uudistuskuluista ei voi olla tarkkaa tietoa kuin poikkeustapauksissa.

    Tarkempaa nykyaikaan sopivaa informaatiota valintatilanteissa saa laskemalla lyhyemmän ajan tuottojen ja menojen mukaan. Korkoakorolle laskut hakkuutapojen tuottojen erotuksen laskemisessa sopii parhaiten siihen. Tarpeen mukaan laskemista voidaan jatkaa vaikka kiertoajan loppuun. Siten saatu tulos vastaa NNA:n laskennan lopputulosta  jossa käytetään diskonttausta. Korkoakorolle laskelma antaa  konkreettisemman lopputuloksen vertailtaessa mh-tapoja. Se toimii vain toisinpäin kuin diskonttaus.

  • Visakallo Visakallo

    Eikö Perko tosiaankaan huomioi jaksollisen metsän harvennustuloja? Nehän tehdään yhtä usein kuin jk-metsienkin hakkuut, ja niiden tulotkin ovat aivan kelvollisia. Eikö jk-metsän tuotto pärjäisikään, jos vertailu tehtäisiin tasapuolisesti jaksollisen kanssa?

    Gla Gla

    Annelin kommenttiin liittyen Luken sivuilta:

    Tuottolaskelmassa tulot, menot ja nettokasvun arvo suhteutetaan yksityismetsien pystypuuston tilavuuden ja vuosittaisten keskikantohintojen perusteella laskettuun kantoraha-arvoon…

     

     

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Perkon laskelmissa jaksollisen tiliväli on niin harva, ettei harvennus tuottoja tarvitse laskeskella. Ensi likemmäs 50 vuotta tamppausta, sun muuta kulua, sitten alkaa harvennus lähestyä. Mutta omistajasta jättää aika. joten ensimmäinen harvennus menee perintöveroon. Joten taitaa niissä laskuissa ensimmäiset 70 vuotta olla pakkasella, sitten jo tuloakin ilmeisesti on. Jatkuvassa 8 vuoden välein ison tilin tekee, puut vaan lisääntyy. Lopuksi pelkää tukkia puskee, eikä raivausta ole tarvinnut tehdä ollenkaan.

    Perko

    Harvennukset työllistää jaksollisessa metsätaloudesta taloudellisesti ja tekee siitä ”siedettävämpää”, koska ne tarjoavat avustuksilla kassavirtaa tilan ostoarvon vastineeksi. Ne eivät kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että päätehakkuussa koko pääoma (puusto) realisoidaan kerralla.  JK-mallissa pääoma moottori säilyy koko ajan ylimmällä hintatasolla tuottavana.

    Kuusiuskova

    Kerro mitä harvennusavustuksia on saatavissa, haen niitä mielelläni.

    metkatuet ovat mukava lisä työstä jota tehdään joka tapauksessa. Kyllä päätehakkuutulot ovat mukavia, jk:ssa saat vain harvennustaksojen mukaiset hinnat.

    Perko

    ”Meikäläisten metsien tuotto on helposti ollut yli 5% joka vuosi,”   minkä nimisiä  arvoja  Kuusiuskova käyttää  laskuissaan?

    Metkoihin perehtynyt  visa.. voi konsultoida  niistä!

    Reima Muristo

    Olen ollut aina sitä mieltä että MTI alias metsätalous insinööri ei ole alkuunkaan insinööri. Oikea nimike olisi MUA, metsäuskon astrologi.

    Mitä merkitystä mokomilla laskelmilla on jos alkuarvot on tempaistu stetsonista. Sitten kun tulee uskontoon sopimaton lopputulos, tarkastetaan ja muokataan lähtöarvot.

    jupesa

    EDIT

    Visakallo Visakallo

    EDIT

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    EDIT

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 74)