› Keskustelut › Metsänhoito › NNA ja korkoakorolle laskut metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 74)
1 2 3 4 5 6 7 8

  • NNA ja korkoakorolle laskut metsätaloudessa

    Lähetetty: 18.1.2026, 08:06

    NNA :en avulla on perinteisesti arvioitu sijoitusten kannattavuutta. Myös metsänkasvatuksen kannattavuutta voidaan jossain määrin arvioida ko. menetelmällä
    Pitkä sijoitusaika taimikosta päätehakkuuseen aiheuttaa kuitenkin ongelmia varsinkin tulojen arvioinnissa . On perusteltu sen käyttöä sillä, että myöhään tulevat tulot ja menot vaikuttaa lopputulokseen vähemmän kuin lähempänä nykyhetkeä olevat. Se on tietysti teoriassa totta. Mutta ei se poista tiettyjä ongelmia ; mm. kantohintojen suurten vaihteluiden merkitystä lopputulokseen.

    Päättymättömien kiertoaikojen summafunktion avulla on ajateltu saatavan riittävän tarkka arvio koko metsänkasvatuksen tuloksesta. Ongelmia tulee ,kun oletuksena on esim. että päätehakkuun tulot kuuluu edellisen puusukupolven metsän tuloihin. Eihän kukaan käytännön metsätaloudessa toimiva ajattele eikä toimi sen pohjalta . Lisäksi kymmenien jopa yli 100 vuoden takaisista uudistuskuluista ei voi olla tarkkaa tietoa kuin poikkeustapauksissa.

    Tarkempaa nykyaikaan sopivaa informaatiota valintatilanteissa saa laskemalla lyhyemmän ajan tuottojen ja menojen mukaan. Korkoakorolle laskut hakkuutapojen tuottojen erotuksen laskemisessa sopii parhaiten siihen. Tarpeen mukaan laskemista voidaan jatkaa vaikka kiertoajan loppuun. Siten saatu tulos vastaa NNA:n laskennan lopputulosta  jossa käytetään diskonttausta. Korkoakorolle laskelma antaa  konkreettisemman lopputuloksen vertailtaessa mh-tapoja. Se toimii vain toisinpäin kuin diskonttaus.

    Tekijä
    jupesa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 20.1.2026, 11:34

    Aika mielenkiintoinen linja noissa viestien poistoissa…

    jupesa 20.1.2026, 17:08

    Niinpä on. Joku häirikkö saa suoltaa mitä potaskaa tahansa ja asialliset vastaukset poistetaan.

    Perko 20.1.2026, 22:22

    Kumman jutussa oli enempi potkua?  olis mielenkiintoista nähdä.

    jupesa 21.1.2026, 06:27

    Kummallista että vain vastaukset poistettiin, ei häirikön sepustusta.

    Kirjoitin että tuskin kukaan on  kiinnostunut  nobody jämäkommarin mielipiteestä .

    Visakallo Visakallo 21.1.2026, 06:51

    Keskustelujen tuoksinassa tulee aina joskus rikottua, tai ainakin koeteltua palstan sääntöjen rajoja, mutta perusoletus siitä, että ylläpito itsekin pyrkisi noudattamman omia sääntöjään, -jotka sinällään ovat aivan hyviä, noudatettaisiin. Ko. tapauksessa leimattiin aika vahvasti yhtä metsäalan koulutus- ja ammattiryhmää, eikä sitä oikein huumorin piikkiinkään voinut laittaa.

    • Noudata hyviä tapoja.
    • Älä kirjoita henkilöistä loukkaavasti.
    Gla Gla 21.1.2026, 08:12

    Voisiko kuusiuskova jo avata laskelmiaan 5% tuotosta?

    Visakallo Visakallo 21.1.2026, 08:32

    Kuusiuskova: ”Yli 5% joka vuosi, ei vaadi muuta että tekee toimenpiteet ajoissa, eikä liian myöhään. Nuoret metsät vaan puskee puuta semmoista tahtia ettei tahdo pysyä mukana.”

    Eiköhän Kuusiuskovan vastaus sisältynyt jo alunperin tuohon. Hänen metsänsä ovat Etelä-Suomessa, ja maapohjat punkasvulle hyvät. Ymmärtääkseni hän tekee itse hoitotöitä ja ehkä hakkuitakin. Omat kokemukseni nuorien metsien tuottoprosenteista ovat samansuuntaisia.

     

     

     

    Kuusiuskova 21.1.2026, 09:45

    Tehdään helposti:

    Esim. istutan aina taimet itse, ja istutan 1600 kpl kuusta hehtaarille. Taimien arvo: 1600* 0,25=400 € + maanmuokkaus 400€, raivauksiin 400€

    Teen kaikki  raivaukset itse (myös jälkikasvun kanssa), eli sen takia en laske raivauksiin enemmän.

    Jos ajatellaan 1200€ satsaus, 5% korolla se on 20v iässä  3184€. Sillon pystyssä on 200 mottia, jonka arvo 25€ mottihinnalla on yli 5000 €. Ensiharvennuksessa poistuma 60 € * 20 €=1200 €, eli jäljelle jää silti enemmän kuin 3184 euroa.

    Meillä kuusikot päätehakataan viimeistään 50v iässä, jolloin pystyssä on keskimäärin vähintään 400 mottia, harvennuksissa poistettu 150-200 mottia lisää. 400*70 € =28000€, eli tuplasti enemmän ku 13761 € mitä viiden prosentin korko antaa 1200€ investoinnille. Tässä ei ole huomioitu inflaatiota eikä maan arvoa laskelmissa, tämä oli tämmöinen yksinkertainen laskelma.

    Koitan tehdä kaikki ensiharvennukset itse kun olen hyvässä kunnossa ja vasta keski-ikäinen, teen edelleen myös osan kakkosharvennuksista itse. Silloin metsä jää semmoiseksi kuin haluan.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.1.2026, 09:51

    Paljonkohan olisi hyvin hoidetun eteläsuomalaisen metsätilan arvokasvuprosentti, jos kehitysluokkajakauma on suunnilleen optimaalinen? Kai ainakin tuon 5 %? Eli vuotuisen kasvun arvo per puuston arvo.

    Kuusiuskova 21.1.2026, 10:29

    Voisin arvailla että ainaskin 7%, niin hyvin nykyajan hoidetut puustot kasvavat.

    Suurella mielenkiinnolla seuraan miten istuttamani tervalepikot kasvaa suhteessa kuusikoihin, ainakin ensimmäiset 7 vuotta kasvu on paljon parempi ku kuusella. Se ei silti tarkoita et taloudellinen tuotto on parempi, siinä mikään ei ole vielä voittanut kuusta.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 74)
1 2 3 4 5 6 7 8