› Keskustelut › Metsänhoito › NNA ja korkoakorolle laskut metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 74)
1 2 3 … 5 6 7 8

  • NNA ja korkoakorolle laskut metsätaloudessa

    Lähetetty: 18.1.2026, 08:06

    NNA :en avulla on perinteisesti arvioitu sijoitusten kannattavuutta. Myös metsänkasvatuksen kannattavuutta voidaan jossain määrin arvioida ko. menetelmällä
    Pitkä sijoitusaika taimikosta päätehakkuuseen aiheuttaa kuitenkin ongelmia varsinkin tulojen arvioinnissa . On perusteltu sen käyttöä sillä, että myöhään tulevat tulot ja menot vaikuttaa lopputulokseen vähemmän kuin lähempänä nykyhetkeä olevat. Se on tietysti teoriassa totta. Mutta ei se poista tiettyjä ongelmia ; mm. kantohintojen suurten vaihteluiden merkitystä lopputulokseen.

    Päättymättömien kiertoaikojen summafunktion avulla on ajateltu saatavan riittävän tarkka arvio koko metsänkasvatuksen tuloksesta. Ongelmia tulee ,kun oletuksena on esim. että päätehakkuun tulot kuuluu edellisen puusukupolven metsän tuloihin. Eihän kukaan käytännön metsätaloudessa toimiva ajattele eikä toimi sen pohjalta . Lisäksi kymmenien jopa yli 100 vuoden takaisista uudistuskuluista ei voi olla tarkkaa tietoa kuin poikkeustapauksissa.

    Tarkempaa nykyaikaan sopivaa informaatiota valintatilanteissa saa laskemalla lyhyemmän ajan tuottojen ja menojen mukaan. Korkoakorolle laskut hakkuutapojen tuottojen erotuksen laskemisessa sopii parhaiten siihen. Tarpeen mukaan laskemista voidaan jatkaa vaikka kiertoajan loppuun. Siten saatu tulos vastaa NNA:n laskennan lopputulosta  jossa käytetään diskonttausta. Korkoakorolle laskelma antaa  konkreettisemman lopputuloksen vertailtaessa mh-tapoja. Se toimii vain toisinpäin kuin diskonttaus.

    Tekijä
    jupesa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 21.1.2026, 12:19

    ”Paljonkohan olisi hyvin hoidetun eteläsuomalaisen metsätilan arvokasvuprosentti”

    Aikapaljon kun on kyse kolmasosa Suomesta ja visan metsät siihen lisäksi niin varmasti en tiedä mutta veikkaan  puheitten perusteella hieman yli 110 % ja puoli pikkutukkia päälle.

    jupesa 21.1.2026, 12:21

    Sinun laskutaidot tuntien en ihmettele yhtään tulostasi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.1.2026, 12:24

    Perko on ilmeisesti turhautuneena päättänyt lyödä kokonaan lekkeriksi ja jättänyt Jovainin yksin puolustamaan jk:n kunniaa.

    Perko 21.1.2026, 12:52

    A J pärjää 10 motin aukontuotollaan kavereineen niin valtakunnassa kaikki hyvin. Miulla ei ole puolustettavaa  pätkääkään tässä porukassa.  Se on vahvasti todistettu ettei laskutaito ole  haitannut tamppaajia.  Kumppania valikoivat neitokaiset oli  oikeassa, alalle ei tuhlauvu matemaattiset lahjakkuudet.

    Puuki  saitko paremman tuloksen arvokasvulle?  Se saattaa olla kasvun hämäläistä taantumaa, valopuiden puutetta tai jalostetun hybridilajike, niitäkin on jo tullut myyntiin.

    Goofy 23.1.2026, 08:52

    Otan kantaa tässä muutamaan ketjussa olleeseen kohtaan, jotta ei jää virheellistä kuvaa ketjun lukijoille.

    Verottajan sivuilta, verotilastoista jokainen voi käydä katsomassa puunmyyjien tulot ja menot, mitä ovat veroilmoituksissan ilmoittaneet. Julkista tietoa.

    Eihän niitä yksittäisen metsänomistajan tarkkuudella esitettä, mutta on siellä muutamia muuttujia, joilla pystyy tarkentamaan katsantoa. Esimerkiksi sen tilastot vahvistavat, että  metsätalousyrittäjiä maassamme on reilu 3000 kpl.

    Anneli J mainitsi Tapion metsänhoidon suositukset. Ne on laskettu 2-3% korkokannalla, paljaan maan arvonmäärityksiä on laskettu jopa alle 1 % korkokantaa käyttäen.

    Pohjos-Suomessa paljaan maan arvo on tavallisesti negatiivinen, jos käyttää vaikkapa neljän prosentin korkokantaa. Sen vuoksi mm. metsätilusjärjestelyissä käyttävät liukuvaa korkoa, jossa paljaalla maalla tai taimikoissa, sekä puustoltaan vähäisemmissä kohteissa on alhaisempi korkokanta kuin puustoisimmissa kohteissa. Se perustuu siihen, että puustoisilla kohteilla on yleensä nopeasti realisoitavaa puustoa.

    Tästä linkistä, sivun lopusta löytyy liitteistä yhden toimituksen tuottoarvomenetelmän (NNA) esittely.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.1.2026, 10:01

    Timo Pukkalalla on oppikirjassaan esimerkkejä siitä miten eri tavoitteita painottamalla saadaan erilaisia metsien käsittelyjä, tässä tapauksessa erilaisia jk-runkolukusarjoja (kuva linkissä).

    Aina parempi jos voisi pelailla ajantasaisella metsävaratiedolla, haluamillaan korkokannoilla ja hakkuuohjelmilla. En tiedä olisiko metsaan.fi taivutettavissa tällaiseen. Itä-Suomen yliopisto on kehittämässä laskentaohjelmistoa, joka käsittääkseni tulee metsänomistajankin käyttöön mutta julkistusaikataulua en tiedä. Pukkalan Monsu-ohjelmisto on, mutta en tiedä onko ylläpidetty ja tuettu tänä päivänä.

    Lisäksi metsäyhtiöiden metsävaratieto, onko siellä mahdollista tehdä hakkuulaskelmia ml. korkotavoite?

    https://metsanomistaja.blogspot.com/2025/03/blog-post.html

    Goofy 23.1.2026, 10:07

    Ei varmasti aivan heti ole tulossa. Esitin sellaista sinne m.fi -kehitystiimille, että ottavat sinne liukupalkit maanomistajan tavoitteiden painotuksiin, jolla se esittäisi eri vaihtoehtoja kuvioille. Siitä taitaa olla jo 8 vuotta aikaa. Helpommin se on saatavissa muiden tekemänä. Joku koodari sen voisi tehdä muutamassa päivässä tekoälyavusteisilla koodausohjelmilla, jos aikaa ja osaamista riittää.

    Kts. esim. tämä case.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.1.2026, 10:15

    ”Tuloksena syntyi Metsäinfo – karttasovellus, jolla voi
    tarkastella minkä tahansa suomalaisen kiinteistön metsävaratietoja.” Tästä ei MTK tykkää. Tuolla on verottajan helppo tarkastella vaikka lahja- tai perintötilanteessa onko metsä arvotettu sinne päinkään.

    Varmasti leimikoiden ja hakkuiden suunnittelu onnistuisi pienellä ohjelmoinnin vaivalla juuri nyt tai ihan lähivuosiksi, mutta kun mennään pitemmän ajan suunnitteluun, ennuste vaatii kyvykkyyttä kasvumalleilta.

    Goofy 23.1.2026, 10:44

    Verottajalla on jo käytössä vastaavat ohjelmat, joilla ne katsovat tilan arvon, joten kyllä sen puoleen voi olla huoletta.

    Kasvumalleissa on vielä paljon kehitettävää. Esimerkiksi MELA, Motti tai SIMO ei huomioi ravinnehäiriöisten alueiden kasvua eikä myöskään vaikkapa pohjoisessa yli 250 metrin korkeudella luonnossa tapahtuvaa hyvin tyypillistä tykkyongelmaa.

    Ja kuten kaikissa malleissa, se heikoin lenkki ratkaisee lopputuloksen. Ehkä saamme edes maaperän tuottokyvyn esiin Unite -hankkeessa. Sekin tosin vaatii puuston iän määrityksen olevan edes sinne päin.

    jupesa 25.1.2026, 07:02

    Korkoakorolle laskelmilla saa tarvittaessa selville esim. istutussijoituksen säästön ; jos istutetaan 1800 kpl/ha sijaan 1000 kpl/ha kuusta, on säästö 30 vuoden päästä 1035 € 4 % korolla ,3 % korolla n.775€. Ne vastaa yli 60 m3/ha ja 48 m3/ha eh-tuloa. Sopivilla paikoilla (luontainen täydennys toimii) ei kannata istuttaa kuusta täystiheyteen .

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 74)
1 2 3 … 5 6 7 8