Keskustelut Metsänhoito NNA ja korkoakorolle laskut metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 74)
  • NNA ja korkoakorolle laskut metsätaloudessa

    NNA :en avulla on perinteisesti arvioitu sijoitusten kannattavuutta. Myös metsänkasvatuksen kannattavuutta voidaan jossain määrin arvioida ko. menetelmällä
    Pitkä sijoitusaika taimikosta päätehakkuuseen aiheuttaa kuitenkin ongelmia varsinkin tulojen arvioinnissa . On perusteltu sen käyttöä sillä, että myöhään tulevat tulot ja menot vaikuttaa lopputulokseen vähemmän kuin lähempänä nykyhetkeä olevat. Se on tietysti teoriassa totta. Mutta ei se poista tiettyjä ongelmia ; mm. kantohintojen suurten vaihteluiden merkitystä lopputulokseen.

    Päättymättömien kiertoaikojen summafunktion avulla on ajateltu saatavan riittävän tarkka arvio koko metsänkasvatuksen tuloksesta. Ongelmia tulee ,kun oletuksena on esim. että päätehakkuun tulot kuuluu edellisen puusukupolven metsän tuloihin. Eihän kukaan käytännön metsätaloudessa toimiva ajattele eikä toimi sen pohjalta . Lisäksi kymmenien jopa yli 100 vuoden takaisista uudistuskuluista ei voi olla tarkkaa tietoa kuin poikkeustapauksissa.

    Tarkempaa nykyaikaan sopivaa informaatiota valintatilanteissa saa laskemalla lyhyemmän ajan tuottojen ja menojen mukaan. Korkoakorolle laskut hakkuutapojen tuottojen erotuksen laskemisessa sopii parhaiten siihen. Tarpeen mukaan laskemista voidaan jatkaa vaikka kiertoajan loppuun. Siten saatu tulos vastaa NNA:n laskennan lopputulosta  jossa käytetään diskonttausta. Korkoakorolle laskelma antaa  konkreettisemman lopputuloksen vertailtaessa mh-tapoja. Se toimii vain toisinpäin kuin diskonttaus.

  • Ola_Pallonivel

    Ei ole noin yksinkertaista. Aukkohakkuu ja vero-% on helposti 34. Kun taimet menee vähennyksiin, on todellinen investointi paljon pienempi.

    Petkeles Petkeles

    Olikos tuossa laskelmassa otettu huomioon, montako x jää hakkuutuloja saamatta! Pitäähän sitä rahaa vähän /, jotta saa sitten takaisinkin!

    Yst. terv.

    J:ma

    Visakallo Visakallo

    Pun myyntitulothan on vain mukava lisätulo. Metsätilojen arvonnousuillahan ne isot rahat on tety.

    jupesa

    Voit Ola laskea sen vähennetyn veron osuuden vaikka säästyneeksi maanmuokkauskuluksi harvempaan istutuksessa.

    Myyntipuut kasvaa nopeammin tukkipuiksi harvemmassa asennossa. Menetetty tulo eh:ssa korvautuu silläkin. Tuulituhoherkkyys  vähenee, kun eh:a ei tehdä.

    mehtäukko

    Prof.MKärkkäisen teesi täystiheyden ja laadun valikoitavuudesta painaa omissa käytännöissä. Aiemmin esiin tulleet energiapuiden tiheyskasvatukset ja sitten alle 10 metrisinä korjuu ei oikein mene linjaan kaikissa pakinoissa…

    Ola_Pallonivel

    Jos et maata muokkaa, ei niitä luonnontaimia tule. Tai tulee joskus, yleensä ei. Kyllä ne mättäät ja maanmylläys tarvitaan.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Maanmuokkaus ja raivaussaha antavat jo paljon metsäneteen. Istuttamalla varmistat, että on ainekset tuottavalla metsälle. Opinnäytteen paikka olisi verrata tilojen myyntihintoja JK- harsinnan ja jaksollisesti hoidettujen välillä. Tälläkin on vaikutusta kannattavuuteen, itse ainakin arvostan jaksollisesti  hoidettuja . Taasen jatkuvapeitteiset eivät kiinnosta ainakaan itseä suuremmin.

    jupesa

    Jos säästöt istutuskuluissa lasketaan nettona, niin se ei vähennä kuutioiden määrää joka pitäisi saada eh:ssa koska kantorahatulot pitää laskea myös nettona.

    Perko

    Myyntipuut kasvaa nopeammin tukkipuiksi harvemmassa asennossa. Menetetty tulo eh:ssa korvautuu silläkin. Tuulituhoherkkyys  vähenee, kun eh:a ei tehdä.

    Tuotto paranee, menetelmä on jo käytössä!

    jupesa

    Niinhän se on ollut jo melko kauan käytössä. Tätä ei pidä sotkea harsintaan. Siinä jää jalostushyöty mm. saamatta.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 74)