Keskustelut Metsänhoito NNA ja korkoakorolle laskut metsätaloudessa

Esillä 4 vastausta, 71 - 74 (kaikkiaan 74)
  • NNA ja korkoakorolle laskut metsätaloudessa

    NNA :en avulla on perinteisesti arvioitu sijoitusten kannattavuutta. Myös metsänkasvatuksen kannattavuutta voidaan jossain määrin arvioida ko. menetelmällä
    Pitkä sijoitusaika taimikosta päätehakkuuseen aiheuttaa kuitenkin ongelmia varsinkin tulojen arvioinnissa . On perusteltu sen käyttöä sillä, että myöhään tulevat tulot ja menot vaikuttaa lopputulokseen vähemmän kuin lähempänä nykyhetkeä olevat. Se on tietysti teoriassa totta. Mutta ei se poista tiettyjä ongelmia ; mm. kantohintojen suurten vaihteluiden merkitystä lopputulokseen.

    Päättymättömien kiertoaikojen summafunktion avulla on ajateltu saatavan riittävän tarkka arvio koko metsänkasvatuksen tuloksesta. Ongelmia tulee ,kun oletuksena on esim. että päätehakkuun tulot kuuluu edellisen puusukupolven metsän tuloihin. Eihän kukaan käytännön metsätaloudessa toimiva ajattele eikä toimi sen pohjalta . Lisäksi kymmenien jopa yli 100 vuoden takaisista uudistuskuluista ei voi olla tarkkaa tietoa kuin poikkeustapauksissa.

    Tarkempaa nykyaikaan sopivaa informaatiota valintatilanteissa saa laskemalla lyhyemmän ajan tuottojen ja menojen mukaan. Korkoakorolle laskut hakkuutapojen tuottojen erotuksen laskemisessa sopii parhaiten siihen. Tarpeen mukaan laskemista voidaan jatkaa vaikka kiertoajan loppuun. Siten saatu tulos vastaa NNA:n laskennan lopputulosta  jossa käytetään diskonttausta. Korkoakorolle laskelma antaa  konkreettisemman lopputuloksen vertailtaessa mh-tapoja. Se toimii vain toisinpäin kuin diskonttaus.

  • Perko

    Noin on, harsinta on haukkumasana ennen aukkoa! Aukon  pakottajat sen keksi 50 -luvulla.  Eri-ikäinen jatkuvan kasvun  metsä  jalostaa joka siemen vuonna.  Sillä on edullista pitää paikallinen  riskienhallinta  edelleen kunnossa hyvän tuottavuuden lisänä.  Kyllä tämä on Puukilla hallinnassa.

    Gla Gla

    ”Opinnäytteen paikka olisi verrata tilojen myyntihintoja JK- harsinnan ja jaksollisesti hoidettujen välillä.”

    Voi olla vaikea löytää tuohon dataa, kun metsätiloilla on monenlaista kuviota, eikä ostajan hinnoittelu eri kuvioiden hintojen jakaumaa paljasta. Harsintakohteissakin voi olla osa kuviista jaksollista, aukostahan hyvä erirakenteinen kohde alkaa muodostua.

    Kiinnostavampaa olisi selvittää eri hakkuutapojen puiden kantohintoja markkinaperusteisesti. Ei siis tutkimusmetsien hakkuiden toteutuneen korjuutehon perusteella, kuten yleensä on tutkimuksissa tehty. Niissä ostajan/urakoitsijan ei tarvitse laskea riskiä työlleen.

    R.Ranta R.Ranta

    Gla:  ”Laskee millä tavalla tahansa tai ei, tärkeintä on päätöksenteossa ymmärtää, mistä kannattavuus muodostuu.”

    En olisi osannut Gla sitä paremmin sanoa ja näin juuri itsekin ajattelen. Täällä  moni on mieltä, että sekään (ymmärtäminen) ei ole kovin tärkeää.

    Vaihtoehtoisten sijoitusten huomioon ottaminen perustuu vain siihen yksiselitteiseen tosiseikkaan, että taloudellisessa mielessä varallisuutta olisi perusteltua pitää siellä, missä se näyttäisi tuottavan parhaiten.

    Metsän  varallisuus on lähinnä sitä, mitä on maan pinnan yläpuolella eli puusto taimikot jne. Maan metsätaloudellinen arvo on kokolailla merkityksetön ja usein pienelläkin korkokannalla laskettuna jopa negatiivinen.

    Metsätaloudessa tuo em. periaate eli varallisuuden pitäminen tuottavimmassa paikassa tarkoittaa sitä, että tuo maanpinnan yläpuolinen osa on oikeassa suhteessa tuottoihin ja että investoinnit metsään  ovat saman periaatteen mukaisia.

    Kenenkään ei tarvitse ottaa vaihtohtoisia tuottoja huomioon ellei halua, eikä  sen arvoon todellakaan ole yhtä vastausta. Kun talouden periaate on kuitenkin hyvin yksiselitteinen, niin kiistely aiheesta on omituista.

    Asiallinen keskustelu täällä peittyy täysin joutavaan ja lapselliseen suunkopuun, joka osaltaan karkottaa täältä analyyttiset keskustelijat.

     

    Gla Gla

    Goofy: ”Verottajan sivuilta, verotilastoista jokainen voi käydä katsomassa puunmyyjien tulot ja menot, mitä ovat veroilmoituksissan ilmoittaneet. Julkista tietoa.”

    Eli kun hakkaan aukon ja saan 15 000 €/ha, metsätalouden kannattavuus on huipussaan?

Esillä 4 vastausta, 71 - 74 (kaikkiaan 74)