› Keskustelut › Luonto › Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 166)
1 2 3 … 15 16 17

  • Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

    Sent on: 13.11.2023, 11:11

    Merkitty: 

    Maata viljelevä ihmiskunta on aina tiennyt, että märkä maa ei kasva kunnolla mitään.
    Nyt äkkiä meillä onkin metsäneuvontaan  tullut muotiin ”uusi viisaus”, että märät maat voi jättää ojattomiksi ja ojat perkaamatta, ilman että se vaikuttaa puuston kasvuun. Tämähän on järjetöntä eikä pidä paikkaansa.
    Mihin on unohdettu 100 vuoden suometsätieteen tutkimus?
    Miksi emme käytä silmiämme ja näe, että märät maat vain eivät kasva ja hyvin ojitettuna kosteat notkot ja tuoreet maat kasvavat valtavasti puuta?
    Nyt metsiemma kasvu taantuu, koska umeepn kasvavia ojia on jo miljoonia kilometrejä ja pohjavedet ovat edeleen nousussa.
    Vaikka puut haihduttavatkin ojattoman maan pintakerroksesta vettä kasvukautena, ne eivät tee sitä syksy- kevät välillä, jolloin maan herkkä ja typpeä sitova pieneliöstö tuhoutuu tai vaurioituu pohjaveden sisässä.
    Märässä maassa juuret myös kasvavat aivan maan pintaan, jolloin ne saavat vähemmän ravinteita ja kuivuvat helposti kuivuusjaksoissa. Myös tuulenkaatoja tulee paljon herkemmin ja siitä aiheutuvia hyönteistuhoja.

     

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Theme Luonto Luonto
  • Metsuri motokuski 13.11.2023, 11:14

    Noinhan se varmaan on mutta onhan meillä satoja tuhansia vesistöjä pilattu ojituksilla. Ei kai kukaan kiellä ojitusta kun vesistöpäästöistä pidetään huolta. Hyvä kuitenkin on että veronmaksajien tukea siihen ei enää myönnetä.

    Kalle Kehveli 13.11.2023, 11:18

    Suomi on nimensä mukaisesti märkä maa, ja ilman kuivatusta täällä ei kasva mitään.

    Ola_Pallonivel 13.11.2023, 11:20

    Jalkanen voisi joskus työntää päänsä järveen ja katsella pinnan alle. Mitä näkyy? Kun aurinko ei paista, ei näy yhtään mitään. Tummaa Cola vettä ja pohja mutaa, jonne jalka uppoa polvea myöten. Ja kuinka paljon on niitä ojitettuja soita, jossa puu ei edelleenkään kasva?

    Kalle Kehveli 13.11.2023, 11:41

    Eräs vanha mies sanoi, että esimerkiksi kiiminkijoen vesi on aina ollut ruskeaa, jo paljon ennen metsien ojituksia ja turpeennostoa. Humuspitoisia vesistöjä on paljon sielläkin, missä ei ole ojan ojaa ja humuspitoisuus vain kasvaa, ja lopulta ne muuttuu suoksi.

    Rukopiikki 13.11.2023, 11:51

    Eihän se kiiminkijoen vesi koskaan ole kristallia ollut mutta onhan se nykyään kovin paljon likaisempaa ja mustempaa kuin ennen. Vähitellenhän nuo vedet on tummennu. Esimerkiksi Taivalkoskellakin iijoen vesi tummennut paljon. Torniojoen pelastaa ylämaiden puhtaat vedet.

    isaskar keturi 13.11.2023, 11:56

    Ojitusten vaikutuksia vesistöihin on turha kieltää, mutta ei kaikki ole ojitusten seurausta. Savimaiden läpi tulevat Etelä-Suomen joet ovat aina olleet saven samentamia. Samoin miten luulette laajojen suistoalueiden syntyneen jo paljon ennen maataloutta, jos maa liikkuisi virtaamien mukana vain ojituksen seurauksena?

    Ihmisen vaikutus havainnollistuu vesitöihin nykyisin myös sitä kautta, mikä muutos on nähtävissä monissa pienissä järvissä, kun karja- ja maatalous on käytännössä loppunut ympärillä. Ennen kelluvalehtisien (lumme, ulpukka, lahnaruoho) kasvien valtaamat vesistöt ovat täysin avovettä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.11.2023, 12:09

    Taustakuormituksesta eli hienojakoisen maa-aineksen ja humuksen yms. aineiden määrästä luonnontilaisissa vesistöissä pitäisi saada lisätietoa, jotta osattaisiin laskea maankäytön aiheuttama nettolisäys.

    Turvemaille ei ole olemassa yhtä sapluunaa, joka toimisi jokaisessa kohteessa, vaan toimet on suunniteltava kohdekohtaisesti.

    On loogista että talvella puuston haihdutuksen puuttuessa pohjaveden pinta nousee. Apua ilmiöön voisi saada säätöpadoista sellaisella valuma-alueella jossa on yksi tai muutama selkeä vesien kokooma- ja purkukohta. Niiden toiminta lienee nykytekniikalla mahdollista automatisoida ja valvoa etänä.

    Metsuri motokuski 13.11.2023, 12:26

    Kuinkahan paljon vielä pitää näitä asioita tutkia ? Sehän se olisi kun nykyiset isännät vielä velvoitettaisiin hankkimaan kaiken maailman etäohjattuja valvontalaitteita.  Hyvä kun osa osaa kännykkää ja pankkiautomaattia käyttää. Täytyy olla aika puusilmä jos nyt ei havaitse mitä ojitukset ovat saaneet aikaan meidän järvissä.

    mehtäukko 13.11.2023, 12:48

    Miksi aikaisempien vuosikymmenten virallisia ojitusohjeita ja niitten seurauksia kannattaa enää vatuloida, sillä niitten ” luvallisten ” rypemisten jäljiltä sitä voivottelua vaan kuuluu. Ohjeet ja työtavat ovat muuttuneet ja sen myötävaikutuksella myös haittoja on estetty.  Olisiko hyödyllisempää kehittää olemassaolevasta edelleen parempia käytäntöjä?

    Niin oli kaavamaiset taimikkoraivaukset ja yksilajisten puupeltojen ihannointia, johon pelehtimiseen mehtäukko ei hairahtunut. Ja niin on uudisalojen vedenvaivaamat notkelmat. Ojaa tulee kuten ennenkin. Ojavastaisuus on todellakin järjetöntä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.11.2023, 12:56

    Kuinkahan paljon vielä pitää näitä asioita tutkia?

    Olisiko hyödyllisempää kehittää olemassaolevasta edelleen parempia käytäntöjä.

    Juuri näin. Mutta on hyvä tietää myös se mitä luonnontilaisilla soilla tapahtuu luonnostaan. Ei säätöpato välttämättä vaadi korkeaa teknologiaa, ihan käsikäyttöinenkin ratkaisu voi riittää. Osa soista kuivuu liikaa ja osa jää liian märäksi, riippuen leveysasteesta, puuston määrästä, vuoden sademäärästä ja lämpötilasta.

    Sekin on muistettava, että on olemassa ihan oikeasti ojituskelvottomia ja kunnostusojituskelvottomia soita, jotka eivät sovi metsänkasvatukseen edes suurin investoinnein (ojitus ja tuhkalannoitus). Haitat ylittävät hyödyt.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 166)
1 2 3 … 15 16 17