› Keskustelut › Metsänhoito › Ojitukset

  • Tämä aihe sisältää 30 vastausta, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 3 tuntia sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 30)
1 2 3

  • Ojitukset

    Lähetetty: 5.1.2026, 21:16

    Merkitty: 

    Kuinka paljon palstalaisilla on ojitettuja rantametsäpalstoja, joissa ojat on kaivettu vesistöön kiinni? On joitakin asioita metsätaloudessa ja metsänhoidossa, joita en ymmärrä. Ojien kaivaminen suoraan kiinni vesistöön on yksi niistä. Väitän, ettei ojien kuivatusvaikutus ratkaisevasti kärsisi siitä, jos ojan ja vesistön väliin jätettäisiin maakaistale. Humuksen vesistöön kulkeutumisen estämiseen pienelläkin suojavyöhykkeellä olisi täysin ratkaiseva vaikutus. Itse olen ostopalstoilta jo aikapäiviä sitten tukkinut ojien suut. Tällä ei ole ollut mitään heikentävää vaikutusta rantapalstojen vesitalouteen. Monessa kohtaa lähtötilanne on ollut jopa sellainen, että juhannukseen asti vesi on kulkenut järvestä mantereen suuntaan. Usein vesitalouden parantamiseen riittää pelkästään ojaverkosto ilman että vettä varsinaisesti johdetaan mihinkään.

    Tekijä
    jpjulku jpjulku
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 7.1.2026, 09:34

    Tuommoinen Kurjen edellä kuvaama tilannehan Suomen rannoilla oli vielä siihen aikaan, kun lähes kaikki puut uitettiin pienemmistäkin vesistöistä sahoille ja tehtaille. Rannat oli silloin puuttomiksi raivattuja, jotta uitto voitiin käytännössä toteuttaa. Asian voi helposti todeta Karttapaikan Historiallisista ilmakuvista. Taisivat vedetkin olla silloin kirkkampia, toki joissain tapauksissa muistikin saattaa hieman kirkastaa vesiä.

    jpjulku jpjulku 7.1.2026, 10:53

    En tiedä miten Kurki linkittämäänsä tutkimusta lukee, mutta tutkimuksen mukaanhan kiintoaine- ja ravinnekuormituksethan ovat selvästi suuremmat ”normaalissa metsätalouskäytössä” olevilla valuma-alueilla.

    Metsuri motokuski 7.1.2026, 12:34

    Niinhän se julku on ja sen voi jokainen havaita kulkiessaan.  Sitä vain en ymmärrä miten ne kuusenhavut nyt happamoitta ne vesistöt ja lehdet tummentaa kirkaat järvet kun tuhansia vuosia ei näin ole käynyt. Nyt sitten viimeiset 80 vuotta on muuttanut kaiken vesistöjen osalta.

    Kyllä ne kohta todistaa julku että sinun havainnot ovat väärät.  TOC kertoo kaiken oleellisen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.1.2026, 13:06

    Kyllä toc eli liuennut ja partikkelimuotoinen orgaaninen aines kasveista ja erityisesti suokasveista on ennenkin tummentanut vesistöjä. Meillähän osa järvistä ja joista on ollut luontaisesti tummavetisiä eli humuspitoisia. Tummuminen on nyt kiihtynyt, koska lämpimässä ilmastossa ojitettu turvemaaperä ja karikkeet hajoavat entistä nopeammin – kuten kasvihuonekaasujen inventaarion laskelmatkin osoittavat. Talvi on myös entistä lyhyempi, hajotustoimintaa tapahtuu vuoden kierrossa pitempi aika ja sadanta tulee enemmän vetenä.

    Husq165R 7.1.2026, 13:16

    Ja lisäksi ne ojat työntää jos jonkin laista lisää! Paitsi jos löytää yhdestä kohdasta, yhden näytteen perusteella, yhden mittaus tuloksen, missä pylväs onkin 0,01mm matalanpi! Sittenhän se koko paletti on 1 x kumottu!

    Ja onhan se pullo kuvakin vielä!

    Kurki Kurki 7.1.2026, 13:19

    En tiedä miten Kurki linkittämäänsä tutkimusta lukee,

    Yleinen käsitys taitaa olla että luonnontilaisilta soilta ei tule kiintoainetta tai ruskistavaa TOC-kuormaa yhtään.

    Minulle kyllä pistää silmään heti tuo että puolessa (8) metsätalouden valuma-alueista (16) onkin kiintoainekuormat samat tai alemmat. Lienevät vanhoja ojituksiaja ja ojanpohjat sammaloituneita. Sieppaavat paremmin kiintoaineita. Taisi löytyä parempi puhdistustapa kuin ohjata ojitusvedet luonnonsuolle. Sitähän on jo mainostettukin.

    Vanha käsitys ojitusten aikakautena oli, että ojitus alkuun lisää kiintoainepäästöjä, mutta vanhemmiten asettuvat luonnon soiden tasolle.  Näkyy pitävän paikkansa. Nythän sekin on yritetty vääntää ajan henkeen, että vanhetessaan ne ojitukset vasta kiintoaineita päästävätkin.

    Toki tuossa linkissä puolet ojitusalueista tuottavat kiintoaineita enemmän, jolle tietenkin pitäisi tehdä jotain esimerkiksi laittaa mahdollisuuksien mukaan puhdistumaan näiden vanhojen sammaloituneiden ojitusalueiden kautta eli mahdollisimman pitkä purkuoja.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.1.2026, 14:16

    Sen verran täsmennän, että ravinteita tulee vanhoistakin ojista ellei ole suojaavia rakenteita ennen vesistöä, mikä johtuu siitä että turve hajoaa edelleen. Kiintoaineita enemmälti vasta jos tehdään kunnostusojitus. Tosin tuo kiintoaine riippuu varmaan paljon paikasta, eli juurikin Kurjen mainistsemasta ojien kasvittuneisuudesta sekä turpeen maatuneisuudesta ja maalajista. Toc tulee kai sekä turpeen hajotuksesta että ojien uudelleen mylläyksestä?

    isaskar keturi 7.1.2026, 14:33

    Virtaava vesi vie aina mukanaan jotain tavaraa. Luonnostaan etelän savikenttien läpi kulkevat joet ja purot ovat olleet alajuoksulla keväisin sameita ja pohjoisen suoalueiden läpi tai soilta lähtevät ruskeita. Jokseenkin vaikea on enää erottaa ihmisen toiminnan vaikutuksen määrää, kun ”neitseellisiä” ei mahda löytyä, mutta suunta on selvä, eli lisää kiintoainesten kulkeutumista. Sen kiistäminen on yhtä typerää kuin ilmastonmuutoksen kiistäminen.

    Jpjulkun aloitukseen: matalilla rannoilla tosiaan pintaveden pinta ojassa ja järvessä on pitkän matkaa sama, jolloin ojasta ei ole hyötyä lähellä vesirajaa. Tavan vuoksi ennen kaivettiin veteen asti, mutta luhtiahan niistä on tullut. Taas jyrkemmin veteen laskevalla rinteellä on yhtä typerää kaivaa oja järviveteen asti, kun alaspäin se pyrkii ilman ojaakin.

    jpjulku jpjulku 7.1.2026, 18:45

    Onkohan se niin, että veteen liuennut orgaaninen hiili ei järveen kulkeutuneena enää saostu, ja sen aiheuttama haitta on lähinnä kosmeettinen (no tietenkin ruskea väri myös absorboi enemmän auringonsäteitä ja vesi lämpenee enemmän)? Liuennutta hiiltä ei tietenkään myös millään laskeutus- tai saostusaltailla pysty enää sieppaamaan. Sehän on sinänsä ihan loogista, että kun vesi on pidempään kosketuksessa turpeen kanssa, niin siihen liukenee enemmän humusta. Jos vesi taas johdetaan pois nopeammin, niin siihen tulee mukaan enemmän kiintoainesta, mutta vähemmän liuennutta hiiltä. TOC:ssa on mukana nämä molemmat elementit.

    Kurki Kurki 7.1.2026, 19:21

    Sehän on sinänsä ihan loogista, että kun vesi on pidempään kosketuksessa turpeen kanssa, niin siihen liukenee enemmän humusta.

    Turvemaiden ojituksilta tulevat kiintoaineet ovat turvetta.

    Tekoäly: TOC koostuu orgaanisista yhdisteistä, jotka voivat olla

    – vesiliukoisia (esim. pienet orgaaniset hapot, alkoholit) ja

    – osittain tai heikosti liukoisia (kolloidit, humusaineet, hienojakoinen orgaaninen materiaali).

    – TOC-mittaus kattaa sekä liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) että mahdollisen partikkelimuotoisen orgaanisen hiilen (POC), riippuen analyysimenetelmästä ja esikäsittelystä (esim. suodatus).

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 30)
1 2 3