› Keskustelut › Metsänhoito › Oliko Mielikäisen vastaus taimikasvatuksesta validi?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)
1 2 3

  • Oliko Mielikäisen vastaus taimikasvatuksesta validi?

    Sent on: 8.7.2019, 00:16

    Mielikäinen vastasi kannaako taimia kasvattaa itse, niin hän ei perustellut näkemystään millän tavoilla laskelmilla. Johtuneeko tämä siitä, että hän ei tiedä laskelmia mitä maksaa kasvattaa taimia itse? Katselin koivukirjasta kuvaa, jossa Mielikäinen on viitakkeen tai jonkun härpäkkeen kanssa koivuntaimikossa ”pelastamassa” koivuja. Omko tämä kannattavaa puuhaa? Tätä en ole itse joutunut tekemään järkevästä uudistusketjusta johtuen. Tajusin vasta kuvatekstistä mitä kuvassa tapahtuu. Olen kasvattanut koivuntaimia jalostetusta siemenestä (+30%) istutuskunntoon 12 viikossa ja koivun huippujalostetut siemenet ei maksa juuri mitään. Olen myös istuttanut taimitarhataimia, jotka ovat olleet metsikköalkuperää viime vuosinakin.

    Eikö olekkin näin, että Mielikäinen antoi huonon vastauksen aiheesta, mistä ei luultavasti tiedä mitään?

    Tekijä
    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • sikari 8.7.2019, 15:41

    Miksi kasvatella potteja, kun koivun voi kylvää yhtä hyvin suoraan laikkuun. Itsellä onnistuneita kokemuksia siitä.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 8.7.2019, 15:48

    Viime vuonna oli hallaa kuusentaimissa, siitä varmaan monilatvaisuus.

    Miksi kylvää laikkuihin kun voi äestää eikä tee mitään niin todennäköisesti saa koivuntaimikon. Vastaus lienee, että sitä järeämpiin istutuskeinoihin mennään maan rehevyyden mukaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.7.2019, 16:15

    Kylvämällä saa jalostetut koivut!

    Jätkä 8.7.2019, 16:46

    Jos haluaa koivikon ja maapohja on sopiva, sekä hyvälaatuisia rauduksia sopivasti, niin hyvänä siemenvuotena alkukesäjjä, eli Juhannuksen alla maanmuokkaus vaikkapa äestämällä, antaa mahtavan mahdollisuuden rauduskoivutaimikon saamiseksi.

    On toki vaihtoehtona maanmuokkauksen yhteydessä nykylaitteilla kylvö käyttäen jalostettua koivunsiementä, jonka kasvunopeus on vielä paljon kovempi kuin paikallisilla luonnonpuilla.

    kim1 8.7.2019, 16:55

    Apulannasta oli aikaisemmin puhe….täytyyhän ne taimet myöskin maneballa käsitellä….ainakin 4-kerho taimet…,heh

    jpjulku jpjulku 8.7.2019, 17:30

    Keskustelun aloituksessa olisi hyvä linkittää alkuperäiseen juttuun tai muutoin taustoittaa. Itselläni menossa pienimuotoinen kokeilu rauduskoivun ja kuusen taimien kasvattamiseksi. Homman kannattavuus riippuu hyvin monesta tekijästä. Kasvihuone antaa tietenkin kasvukaudelle lisäpituutta. Itsellä sellaista ei ole ollut käytössä. Luulen, että toinen iso hyöty kasvihuoneesta on rikkaruohojen torjunnassa. Ilman suojaa taimilaatikot rikkaruohottuvat tehokkaasti ja itävä siemen tai taimenalku joutuu ensi töikseen taistelemaan rikkaruohoja vastaan. Etenkin koivun osalta pieniä taimia on vaikea erottaa joistakin rikoista ja kitkeminen on hankalaa. Kasvatuspaikalla on paljon merkitystä. Auringon tulee tietenkin paistaa. Hallantorjunnassa sijainti ison vesistön rannalla on iso etu. Kastelun suhteen sijainti luonnonveden äärellä on melkeinpä välttämättömyys. Kastelu kannattaa automatisoida. Automatisointi ei ole vaikea ja kallis harjoitus. Esim Gardenalla on hyviä järjestelmiä. Itämisvaiheessa kastelu on erilaista kuin taimivaiheessa (frekvenssi, pisarakoko, veden määrä kerralla). Lannoittamisenkin varmaan voisi automatisoida, mutta se ei enää ole iso työ manuaalisestikaan peruskasteluun verrattuna. Puulajeilla on paljon eroa. Kuusi on helpoin, koivu vaikein.

    Omalla kohdalla näyttäisi, että melko pienillä kustannuksilla ja vaivannäöllä saa ”ihan hyvän määrän” taimia talvisäilöttäväksi. Minulla oli kokeiluun lähdettäessä paikka vesistön rannalla ynnä vanhastaan vesiautomaatti joka saa virran akullisesta aurinkosähköjärjestelmästä. Ostin keväällä käytettyjä Plantek 84 kennoja hintaan 1€/kpl. Siemeniin käytin n. 200 euroa, mutta niitä sitten riittääkin hamaan tulevaisuuteen. Kekkilän Professional turvealustaa ostin neljä 320l säkkiä, maksoivat 80€. Vajaa kaksi säkkiä meni nyt kasvamassa olevaan n. 50 kennoon. Kasvatus jatkuu ensi vuonna. Ensi vuodeksi laitan isohkon kasvihuoneen, jossa uudet taimet saavat olla kylvöstä noin heinäkuuhun asti, eli siihen saakka kun ns. herkimmät vaiheet on ohi. Jos kaikki menee suunnitellusti, niin ensi vuonna noin 10.000 tainta pitäisi saada kasvatettua kasvihuoneessa ja tämän vuoden istutukset jatkavat kasvuaan ulkokentällä. Tarkoitus on, että vain lannoitus on manuaalista.

    Kokeilu on ollut ihan mielenkiintoinen. Sain vasta kesäkuussa käsiini Risto Rikalan kirjan ”Metsätaimien paakkutaimien kasvatusopas”. Sen luettuani olisin tehnyt monta asiaa toisin. Mutta ensi vuonna sitten viisaampana 🙂

    jpjulku jpjulku 8.7.2019, 17:36

    Täydennyksenä vielä, että siemenen luonnollisesti tulee olla parasta mahdollista siemenviljelyssiementä. Toiseksi minä pyrkisin mieluummin tekemään taimista vahvajuurisia ja tanakoita pituuskasvun kustannuksella. Taimitarhataimet ovat turhan ”heinämäisiä”. Kolmantena täydennyksenä vielä tuon Rikalan kirjan lukemisen jälkeen tulee pakosti fiilis, että antaapa olla, liian vaikeaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että kyse on luonnonpuista, joiden taimet selviävät luonnossa itsestäänkin.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 8.7.2019, 17:48

    Alkuperäinen juttu on metsälehti makasiinissä kysy ja vastaa palstalla missä mielestäni Mielikäinen veti stetsonista, että taimien itsekasvatuksessa ei ole mitään järkeä.

    jpjulku jpjulku 8.7.2019, 19:37

    Taimien itämistä ja kasvua on myös ollut erittäin mielenkiintoista seurata. On tullut myös opittua aika paljon puun kasvatuksen varhaisista vaiheista, mistä ei ole haittaa käyttääpä kenen kasvattamia taimia tahansa.

    Jovain 9.7.2019, 07:07

    Hintansa on silläkin, jos ostaa kaiken palveluina. Missä kulkee se raja, jossa palvelu kannattaa tuottaa itse. Voi olla hyväkin bisnes ja ei voida pois sulkea sitäkään, etteikö metsätaloutta ohjata palvelujen varaan. Kysymys on yhteiskuntahyvästä ja merkittävästä tulon siirrosta yhteiskunnan hyväksi.

    Vastapalveluna, eli tulonsiirtona metsätalouden hyväksi, väittäisin palvelujen tuottamisen olevan vähintäänkin yhtä tuottoisaa, metsänomistajalle, kuin myös metsätalouden alenevan tulokehityksen hyväksi.

    Voi mennä tähänkin tapaan. Taimitarhoilla ei yleensä ole vähittäismyyntiä, on otettava jälleen myyjien kautta, kuten puutavarayhtiöt tai metsänhoitoyhdistys. Kytkeytyy usein puukauppaan tai muuten tarjottavaan kokonaispakettiin. Tarjotaan muokkaukset istutukset hoidot jne. Kaikki maksaa ja ilmaisia palveluja ei ole. On helppo tapa hoitaa asiat ja kustannukset peritään viimekädessä puun hinnasta. Ei luulisi maksavan maltaita metsänomistajien ominakaan palveluina.

    Miten tuo olisi vaikka kansantalouden kannalta. Sallitaanko peruselinkeinojen ansaita omista palveluistaan?

     

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)
1 2 3