› Keskustelut › Metsänomistus › Omistan maata, minusta tulee änkyrä?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)
1 2

  • Omistan maata, minusta tulee änkyrä?

    Lähetetty: 11.12.2013, 16:01

    Pieni galluppi otsikon aiheesta.

    Oletteko törmänneet sellaiseen ilmiöön, jossa arkielämässä täysin järjellisesti käyttäytyvä ihminen muuttuu ääliöksi kun on kyse maahan liittyvistä oikeuksista eli teistä ja rajalinjoista.

    Tulee vaan mieleen, että vaikka itse yrittää suhtautua positiivisesti ja rakentavasti, niin jostain pimeyden valtakunnasta nousee Homo Terra Paskius, joka kokee elämäntehtäväkseen muiden asioiden vaikeuttamisen siksi kun voi sen tehdä.

    Mä en kertakaikkiaan voi käsittää miksi ihmiset tuhlaavat elämänsä erilaiseen valtapeliin ja vänkyröintiin.

    Mulla on tähän asti onneksi ollut vain yksi änkyränaapuri, muiden kanssa henki on aina ollut rakentava.

    Yksi elämänlaadun indikaattori on hyvät naapurit.

    Tekijä
    Hiluxmetsuri
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Metsäkupsa 11.12.2013, 17:26

    Valtaosaa rajanaapureista en tunne.Omalla kylällä kyllä ja yksi tosikova änkyrä kohdalle sattunut. Kun ostin tilan kateus alkoi tehdä hänen päässään omiaan,rajalinjastakin riitaa.

    Vedenkorkeudenkin maamittauslaitos vaakitti,mistä 200 vuotta sitten veden uoma oli ollut.Korkeimmasta oikeudesta sai luvan vuosikymmeniä vanhan rajankäynnin uudelleen käyntiin.

    Hävisi rajankäynnin,ei tullut lisämaata.valtion kontolle jäi hänen aiheuttamat kulut ,kun katsoivat aiheeliseksi kirjauspuuteiden takia vuosikymmenten aikana toimituksista aiheutuneiksi.

    Siihen loppui änkyröinti,josta ei henkisesti toipunut,menehtyi 50 vuotiaana,eikä saanut edes omaa maataan mukaansa.

    Korpituvan Taneli 11.12.2013, 18:01

    Tässä on taas oikein leimaskirves tulkinta.
    Ei ihmisestä maanomistus tee änkyrää. Ihminen on änkyrä, jos on, ihan luonnostaan.
    Tietysti jos änkyrä omistaa maata, niin hänellä on hyviä tekosyitä enemmän toteuttaa änkyröintiä
    Tuntuu joskus siltäkin että muut luokittelevat ihmisen änkyräksi, jos hän omistaa maata. Kateudestä lie lähtöisin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa 11.12.2013, 18:28

    Tanelin kanssa samaa mieltä. Ei maanomistus tee ihmisestä änkyrää. Jos hän on änkyrä, on hän sitä luonnostaan. Maanomistus tuo vaan tuon änkyröinnin esille naapureiden harmiksi.

    Meille päin muutti pariskunta, joka osti isohkon, mutta miltei puuttoman tilan. Heti ensiksi he käynnistyttivät rajankäynnin, jonka kuluista naapurit joutuivat maksamaan puolet. Tietysti he valittivat rajoista ja yhtä tietysti he hävisivät maaoikeudessa. Nyt on menossa valitus tietoimituksesta. Metkaa on, kun he yrittävät myydä harvennuskuusia. Vaatimus oli nimittäin, että hakkuun jälkeen kuuset kasvaisivat tasavälein. Ostaja sanoi, että voi hakata niin, että puita on sovittu määrä tai pohjapinta-ala. Uudelleen istutus ei kuitenkaan onnistu. Nyt kuusikko kituu edelleen harventamattoman. Valittavat, että hirvistä on haittaa, mutta eivät vuokraa maataan. Tässä pariskunnassa on vielä niin, että rouva on se tosi änkyrä.

    Tietysti sitten löytyy tyyppejä, jotka ostettuaan parikymmentä hehtaaria, käyttäytyvät kuin puolen Suomen omistajat. He kyllä sitten tasaantuvat. Meillä on kyllä tuuria, koska kaikki naapurit suhtautuvat suurpiirteisesti. Jos tarvitaan jotain kulkuyhteyttä, se järjestyy. Tietysti mekin toimitaan samoin.

    kepa 11.12.2013, 18:48

    Minusta se voidaan tuo otsikko kääntää toisin päin että mitä vähempi omistan maata sitä ,sitä änkyrämpi olen.
    Nimittäin oma huomioni on että monet jotka eivät omista oikeastaan muuta kuin omakoti tontin ja sitten peritään vaikka joku metsäpalanen ovat saivartelun huippua.Kun taas maansa ostaneet tai muuten asiaan paneutuneet ovat varsin asiallisia omistajia.Toki poikkeuksia löytyy.

    Minulla on hyvä esimerkki kun ostin markkinoilta metsäpalstan josta sattui löytymään hiekkaa jonku vertaa jota olen sitten pieni muotoisesti myynyt.Niin tahtoo vaan olla sillälailla että nämä jotka eivät omista maata nimeksikkään niin niiden mielestä hiekka tulisi periaatteessa lahjoittaa heille kun taas nämä maanomistajat mielellään maksavat sen pari euroa mitä kuutiosta pyydän.Olen jopa kuullut selän takana puhuttavan olevani ahne kun ei kymmentä kuutiota voi hiekkaa antaa.

    reservuaari-indeksi 11.12.2013, 18:49

    ”Oletteko törmänneet sellaiseen ilmiöön, jossa arkielämässä täysin järjellisesti käyttäytyvä ihminen muuttuu ääliöksi kun on kyse maahan liittyvistä oikeuksista eli teistä ja rajalinjoista. ”

    Kymmenen vuoden aikana metsäasioissa noita ”ääliöitä” on tullut vastaan 2 hlöä. Yksi oli nyksyisin jo entinen naapuri. Toinen oli maanmittari (ei liittynyt naapuriin).

    Arkielämässä luultavasti yhtä änkyröitä. Mutta mitäpä noista ressaamaan. Yhteinen tekijä noille oli yli 65v ikä. Leimakirves tai ei niin riski änkyröintiin lisääntyy selkeästi (noin) tuossa iässä, ilman metsämies-tarkennustakin. Siinä tulee se pettymys elämään ja kaikki muut kriisit näköjään viimeistään.

    Pähkäilijä 11.12.2013, 19:05

    Arkielämässä luultavasti yhtä änkyröitä. Mutta mitäpä noista ressaamaan. Yhteinen tekijä noille oli yli 65v ikä. Leimakirves tai ei niin riski änkyröintiin lisääntyy selkeästi (noin) tuossa iässä, ilman metsämies-tarkennustakin. Siinä tulee se pettymys elämään ja kaikki muut kriisit näköjään viimeistään.
    Lähetetty: 5 min sitten
    Lähettäjä: reservuaari-indeksi
    #####################

    olen kuullut selityksen asialle.

    Kun ihminen oli 20 vuotias ja matkalla Tuonelaan Kinahmin edessä hän pyysi vielä elinikää lisää ja sai sitä 20 vuotta hevoselta.

    20-40 vuotias tekee töitä kun hevonen

    Vaan 40 vuotiaana ei ollut vieläkään Tuonelaan valmis ja pyysi lisää aikaa, saikin tällä kertaa aasilta

    40-60 vuotias on itsepäinen kun aasi

    Vaan kävi 60 vuotiaanakin sama asia, tahoi edelleen elää. Tuoni ja Tuonetar vielä kerran lisää aikaa antoivat, tällä kertaa koiralta

    60-80 vuotiaana ihminen sitten vahtii omaisuuttaan kun koira.

    jees h-valta 11.12.2013, 19:16

    En nyt taas rupeaisi mitään ikärasismia polkemaan pintaan. Kyllä minulla rajanaapuri otti yhdellä puhelinsoitolla heti myönteisen kannan metsätien tekoon rajaan vaikka otti sitten samalla usean tuhannen kustannukset omallekkin kontolleen. Ikä jossain arvelisin 75-80 välissä.

    Puun takaa 11.12.2013, 19:24

    Änkyröitä on ollut ja tulee aina olemaan, mutta toiset vain osaavat tulla heidänkin kanssaan paremmin toimeen kuin toiset.
    Täysin mahdottomia tapauksia on onneksi hyvin vähän.

    metsänvartija 11.12.2013, 19:26

    Joo, naapureista on ollut hirveästi haittaa. En jaksa edes selostaa, menee jo sairauksien puolelle….

    kepa 11.12.2013, 19:41

    Joo ei minunkaan mielestä ikä ole se päätekijä vaan se lähtökohta mikä on.Tunnen nuoriakin tontin omistajia joille jokainen ruohotupsu on taistelemisen arvoinen.Toinen asia minkätakia kannattaa taistella on kaikki mahdolliset etuudet ja tietysti kaikki yritetään saada ilman tai vähän halvemmalla vaikka tutun tutun tutun kautta.

    Eräskin kaveri joka saituudestaan tunnettiin möi autoasa ylihintaan ja kaikki tiesi että eihän se sitä autoa raskis myydä.Niimpä yks kaveri kun se taas kerran kauppas sitä sano että okei.Minä ostan sen auton.Mutta eihän se sille myyjälle passannu vaan se rupesi heti epäilemään että mikä sinulla nyt on mielessä yritätkö jotenkin kieroilla.Siihempä se kauppa sitten tyssäs.
    Tarinalla oli lähinnä tarkoitus kertoa että sama periaate liittyy metsäkauppaan.Moni haluais ostaa metsää mutta kun tosi asiassa ei taho löytyä niin halpaa tilaa jonka tämän tyyppiset ihmiset pystyvät ostamaan.Koska epäillään että kumminkin arvio on tehty väärin tai sitten keksitään joitakin muita syitä mikä estää kaupan.Vaikka todellisuudessa näille ihmisille jokainen euro on niin tärkeä että siitä ei olla valmiita luopumaan.Voitaisiinkaan sitä myös ahneudeksi kutsua.
    Kun taas sellainen joka uskaltaa ostaa vaikkapa metsä palstoja leimautuu monta kertaa ahneeksi vaikka todellisuudessa asia on juuri päinvastoin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)
1 2