› Keskustelut › Metsänhoito › OMT avohakkuun jälkeen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
1 2

  • OMT avohakkuun jälkeen

    Lähetetty: 31.1.2022, 18:57

    Minulla on yksi ”koeala” jota seuraan. 3 ha:n omt saareke keskellä.peltoja. Loivasti kumparemainen, osin savipohja,osin hieno sora,ketunmulta. Avohakattu erittäin tiheästä sekametsästä n. 6 vuotta sitten. Kun kauheasti torutaan avohakkuuta, niin viimekesänä täydennysistutuksessa havaitsin alueella : näsiää,lehtoimikkää, kevätesikkoa ja lukemattomia muita . Luulen, että.hakkuu on tehnyt kukille hyvää. Kai näistä tutkimuksia on, miten lehdot käyttäytyvät hakkuiden jälkeen. Ja kuinka talousmetsä eläisi hyvin niiden kanssa yhteiseloa. Ja niin, että ”Kallionkuplakin” antaisi vaikka hiljaisen hyväksynnän avohakkuille, edes jossain muodossa.

    Tekijä
    Hämis
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • isaskar keturi 2.2.2022, 08:36

    Sinällään kannata Hämiksen ajatusta ja hakkuiden vaikutusta paikalliseen lajikirjoon. Mutta… Nykyisin kun on niin muodikasta puhua vaihtoehtoisista totuuksista, jota aivotutkijat nimittävät vinoumiksi ja vahvistusharhoiksi, tähän liittyy yksi vinouma. Kun luontoväki puhuu monimuotoisuudesta, he tarkoittavat koko ekosysteemitason luonnonkirjoa, joka esiintyy laajalla alalla (Suomi?) yhtäaikaisesti. Eli kyse on eri asiasta kuin lajien määrästä tietyllä ajalla ja paikalla hetkellisesti. Tämän avohakkuun jälkeisen vilinän esittely ei siis vakuuta luontoväkeä (meidän metsäväen ajatusvinouma). Merkitystä on enemmän sillä minkä lajien olemassa oloa ylipäätään hakkuin tehdyt avoimet alat ylläpitää, eikä niitä olisi ilman avohakkuita tai niitä olisi merkittävästi vähemmän

    A.Jalkanen 2.2.2022, 08:38

    Juuri näin.

    Tämän avohakkuun jälkeisen vilinän esittely ei siis vakuuta luontoväkeä (meidän metsäväen ajatusvinouma).

    Luontoväellä on puolestaan omanlaisensa ajatusvinouma samaisen avohakkuun suhteen: he katsovat hiilitasetta vain sillä hetkellä juuri sillä yhdellä metsäkuviolla kun pitäisi katsoa mitä alueellisesti tapahtuu.

    Petkeles 2.2.2022, 08:41

    Avohakkuualoilta ja talousmetsistä löytyy generalistilajeja, joita niitäkin on paljon. Spesialistilajit saavat turpaansa kun metsiä käsitellään. Suojelussa mentiin huti esimerkiksi 10 pykälän kohteissa kun alettiin suojella suoranaisesti yksilöitä liian pienillä laikuilla eikä populaatiota kattavalla (50-100%) suojelulla. Nyt sitten EU päättää.

    Puuki 2.2.2022, 08:53

    Miten se EU:ssa päätettänee esim. niiden maiden osalta jotka on  aikaisemmin hävittäneet laajimmat metsäalueensa rakentamisen ja viljelymaiden tieltä ?    Suojelun ulkoistaminen ei toimi koska muitakin kuin Suomesta löytyviä metsätyyppejä pitäisi suojella.  Täällä on vain murto-osa suojelua kaipaavista metsäalueista vaikka onkin suojeltu alueita  jo eniten Euroopan maista.

    Avohakkuun jälkeenkin kuviolle palautuu (tutkim. mukaan) mm. indikaattorilajeja lähialueelta, kun jätetään säästöpuuryhmiä pystyyn.   Samoin mykorritsasienet leviää takaisin alueelle säästöpuuryhmien avulla , jos niitä sienirihmastoja on hävinnyt maankäsittelyssä.

    Punaisen kirjan tulkitsijoiden huti oli se ilmoitus , että uhanalaisia luontotyyppejä on n. 76 %, kun todellisuudessa suurin osa uhanalaisista luontotyypeistä on pienialaisia lehtotyyppejä joita on olemassa lukuisia  erilaisia.  Ja suuri osa lopuista uhanlaisista on mm. paisterinteitä, metsäniittyjä, luhtaniittyjä  ym. alueita joiden suojelu vaatii erilaisia toimia kuin tavan metsälajien suojelu.

    isaskar keturi 2.2.2022, 09:58

    Aikaisemman kommenttini tarkoitus ei ollut sanoa, että vain meillä on ajatusvinoumia vaan se, että oma ajatusvinouma näyttää ”vastapuolesta” naurettavalta erityisesti, koska heilläkin on omat vinoumansa. Siis oman vinouman vahvistaminen (vahvistusharha) ei johda omien tavoitteiden toteutumiseen, vaan pikemminkin päinvastoin. Siksi kannattaa olla tarkkana todistelussaan, osuuko se aivan maaliinsa…vaikka olisikin totta.

    Puuki 2.2.2022, 12:30

    Lehtomaisen kankaan hakkuualueilla kasvoi ennen parhaiten metsävattuja ja  usein mesimarjojakin.   Monimuotoisuutta parhaimmillaan monipuoliset marjasadot.   Aurausten lopettaminen ja vaihtaminen paljon vähemmän maata paljastavaan laikkumätästykseen vähensi marjasatoja niillä alueilla.  Vattua tosin kasvaa edelleen aika hyvin  aikansa.

    Päätehakkuualueet lisää ainakin mm.  päiväperhosten elinalueita ja joidenkin lintulajien elinpiiriin  aukeat alueet kuuluu myös.  Aukot ei saisi mielellään vain olla liian laajoja. Esim FSC-sertifioiduissa Venäjän metissä aukot on jo liian laajoja luonnon kannalta; ääriolosuhteet lisääntyy silloin helpommin.   Suomessa tavalliset n. 1-5 ha aukot on sopivampia monimuotoisuuden säilyttämisen kannaltakin. Löytyy esim. reunapuuston tuomia varjopaikkoja ja pienilmasto ei äärevöidy niin helposti kuin liian suurilla aukoilla.

    Hämis 2.2.2022, 16:46

    Tilanaapurini tuottaa hunajaa ja oli erittäin tyytyväinen 8 ha:n aukosta n.500m päässä hänen mehiläisistään. Käenkaali pohjaa,joten mehiläisillekin tavaraa varmasti ensi kesänä nousee. Ja onhan näitä pelasta pörriäinen kampanjoita ollut näkyvästi esillä.

    ”Toimiiko” lehdot ja lehtomaiset kankaat parhaiten (merkittävästi) niille tietynlaisessa metsän peitteisyydessä ?

    Ja edelleen, paljon olisi tiedossa lehtomaisia paikkoja,mutta ei niistä uskalla mainita, ettei tule kalliiksi.

    Puuki 3.2.2022, 10:40

    Jotkut lehdot on harvinaisia ja siksi sopivia suojelukohteita.  Jalopuuta luont. kasvavat lehdot pitäisi saada pysymään jalopuita kasvavina ja siksi pitäisi niiden  liiallista kuusettumista välttää.  Lehtomaisia kankaita on niin paljon, että niiden erikseen suojelu ei ole tarpeen ellei ole sitten muita suojeluarvoja kuviolla.      Metsäniittyjäkään ei juuri enää ole, kun ei niiltä ole korjattu  heinää enää vuosikymmeniin eikä eläimiä  laidunneta metsissä kuten joskus ennen.  Mm. niihin uhanalaisiin luontotyyppeihin ei metsien lisäsuojelu  auta .

    isaskar keturi 3.2.2022, 19:17

    Tietyt kulttuurimaisemat (kulttuurin muokkaamat elinympäristöt), joita Puuki tuossa mainitsi, ovat kaikkein uhanalaisia. Niillä on myös erittäin suuri merkitys paljon vouhkatun pörriäiskadon kannalta. Nämä eivät kuitenkaan erityisesti luontoväkeä huoleta, koska nehän on ihmisen (siis haitallisen) toiminnan aiheuttamia.

    Visakallo 4.2.2022, 06:50

    Parhaillaan käynnissä oleva joutoalueiden metsitysohjelma muistuttaa aika paljon 80-luvun loppupuolen pellonmetsityosohjelmaa, johon meikäläinenkin silloin tarttui. Eipä silloinkaan oltu ylemmältä taholta maapohjista kiinnostuneita kun piti saada äkkiä puita kasvamaan. Silloin haluttiin kotimaiselle teollisuudelle nopeasti lisää raaka-ainetta, nyt halutaan saksalaisille äkkiä lisää hiilinieluja. Suuri osa Suomen lehdoista kasvaa nyt kolmen vuosikymmenen takaisen pellonmetsitysojelman seurauksena koivua ja kuusta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
1 2