Keskustelut Metsänhoito Ongelmallinen ensiharvennuskohde

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)
  • Ongelmallinen ensiharvennuskohde

    Merkitty: 

    Kysessä oleva alue on hakattu joskus 30 – 40 vuotta sitten ja sen jälkeen ilmeisesti jäänyt uudistamatta, puusto luontaisesti kasvanutta. Suuri osa alasta sellaista, että on noin 20 metrin pituista koivua valtapuuna, sen alla aluskasvuna kuusta ja mäntyä noin 5 – 6 metrin pituisia pääosin. Koneyrittäjä tarjoaa ensiharvennusta jossa koivut poistetaan ja jäljelle jää tuo matala aluskasvusto. Onko tuo järkevä suunnitelma, että perataan lehtipuut pois ja jätetään tuo matala aluskasvusto havupuuta jäljelle?

  • Jean S

    Jos jokin koneyrittäjä omatoimisesti tarjoaa tuollaista, ja säädylliseen hintaan, niin älä epäile hetkeäkään suostumista hankkeeseen.

    Gla

    Jos koivuilla on potentiaalia tukkilaatuun, jättäisin 300-600 parasta päälle, riippuen nykyisen koivikon tiheydestä.

    Pari asia pitää huomioida.

    Onko alikasvosta riittävästi? Osa tuhoutuu korjuussa, osa pitää raivata (on liian lähellä koivuja tai toisia kuusia). Koneyrittäjäkim saattaa kerätä koivut päältä ja jättää sinulle kasvatuskelvottoman alikasvoksen. Hänen ehdotus ei siis sellaisenaan ole osoitus hyvästä lopputuloksesta.

    Missä kunnossa männyt ovat, kun koivujen alla ovat kasvaneet?

    Mutta nämä ratkaisut ovat sellaisia, että kohteen näkeminen voi muuttaa mielipiteen täysin.

    Tolopainen

    Päätehakkuu tuohon kannattaa tehdä, kun kuuset on kuitukokoa. Niistä tulee kuitenkin lahovikainen harva metsä, mitä jäljelle jää. Saa noista sen verran rahaa, että voi kustantaa uudistuksen. Voi tietenkin jättää myös suojelualueeksi hakkuun jälkeen, jos EU niitä haluaa lisää. Kysehän on siitä,  että suojeltuja alueita vain pitää lisätä, ei niissä puustoa tarvitse olla.

    metsänkasvattaja

    koivuja  kannattaa jättää  kasvamaan noin 300-400 runkoa /ha ja   aluspuustolle   harvennus. paras   tulos  tulisi  ihan  metsurityönä

    Visakallo

    Jos koivuja päättäisi säästtää, niin jättäisin niitä vain loppukasvatusmäärän, eli 250-300 runkoa hehtaarille. Muussa tapauksessa koivut pitäisi käydä harventamassa havupuiden seasta uudelleen, mikä ei olekaan ihan helppo homma.

    Metsuri motokuski

    Kohdetta näkemättä niin tekisin samoin kuin visakallo.

    mehtäukko

    Noin kuin edellä. Tuo aliskasvuston laatu täytyisi käydä kävellen koko alalta varmistamassa, ja kriittisellä silmällä.

    MaalaisSeppo

    Jos koivut ovat raudusta, suoria ja oksiakin latvassa riittävästi, niin harkitsisin harvennusta koivujen ehdoin.

    Kohta taas ajelen omalle hankitatyömaalleni, jossa on samoja piirteitä. Huonot koivut pois ja hyvien koivujen viereiset alikasvukuuset pois. Manuhakkuuna ei tule kuusiin vaurioita.

    Ajelen kysyjän kuvaaman tyyppisen, hieman nuoremman alueen ohi taas tänään. Siitä hakattiin ylispuukoivut pois energiapuuksi ilmeisesti giljotiinikouralla. Jäljelle jäänyt kuusikko näyttää hyvältä. Työmaa kesti kyllä niin pitkään, ettei siitä mo varmaankaan mitään tuloa saanut. Syvät ajourat märkään maahan kylläkin.

    Puuki

    Kannattaa ensin tarkistaa onko kuusissa tyvilahoa .  Muutamista kohdin kokeeksi kuusia nurin , koska ku. vanhat kannot on jo lahonneen kokonaan luultavasti.  Kun on noin kauan jo taimet kasvaneet, niin kyllä se laho on jo ehtinyt levitä tyviin , jos sitä on ollut ed. puusukupolvessa enemmälti.   Sen ja puiden määrän ja laadun perusteella sitten laatuharvennus. Parhaasta päästä jää kasvatuspuut., koivu-kuusi 2-jaksoinen sekametsäksi tai koivikoksi/kuusikoksi,  jos näyttää olevan parempi ve. ko kohteella.

    Pehmeän maan korjuu kuusikossa ei ole kovin hyvä lähtökohta jättää alikasvoskuusikko kasvamaan.  Mutta saattaahan se onnistua ainakin jonkin aikaa .

    Apli

    Mä tekisin niin kuin koneyrittäjä ehdottaa, näille on vaikeaa löytää tekijöitä, jos koivuja jää ne helposti piiskaa allejäävät puut ja kuivina kesinä myös haittaa merkittävästi kasvua.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)