Keskustelut Metsänhoito ONKO METÄN UUTISTUS KUSTANTUS,JO LIIKAN K0VA

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
  • ONKO METÄN UUTISTUS KUSTANTUS,JO LIIKAN K0VA

    MONIN PA1KON ON VIRON P0IKAT,OTETU HOITAMAN ISTUNTUS URAKAT.EN TIETÄ LIEKÖN ONKON,SUOMI METURI TULTUT LIIKAN KALIIKSI ISTUNTUS HOMIIN.MITKÄN LIE KAIVU KONE MIESTEN,TAKSAT JÄÄKÖN TAVARAA LE1PÄN PÄÄLEN. TAHTONKIN KYSYÄ ETÄ.ONKO UUTISTUS KUSTANTUS MUOTOSTUNUT,J0 UHKASKI PUUN TUOTANTON KANTATAVUUTELEN.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tervetuloa vaan takaisin tauolta AMMATTIMIES! Tästä ikuisuusaiheesta on tällä palstalla keskusteltu paljonkin. Vastaus kysymykseesi että onko kustannukset uhka, taitaa riippua siitä, miten paljon tuottoa itse kukin metsäsijoitukselleen haluaa. Hyvillä maapohjilla etelässä kannattaa uudistamiseen sijoittaa enemmän kuin karuilla pohjilla ja pohjoisessa. Jos taimettumisedellytykset ovat olemassa, voi uudistamiskuluja vältellä uudistamalla luontaisesti tai tekemällä jatkuvan kasvatuksen hakkuun.

    Ihmistyö on kallistam, kuten totesit. Siksi paitsi hakkuut, myös uudistaminen ja taimikonhoito pyritään tekemään tulevaisuudessa mahdollisimman pitkälti koneellisesti. Kyllä kustannustaso voi olla sen verran uhka, että välttämättömät uudistamis- ja taimikonhoitotoimenpiteet jäävät tekemättä ja biotaloudelta rapisee pohja pois.

    Hyöteikkö Hyöteikkö

    Metsänomistajalle, joka saa osittainkin toimeentulonsa metsästä istutuskustannukset ja taimikonhoitotyöt ulkopuolisella teetettynä ovat todellakin liian kovat. Ja toisaalta ammattimetsurit tekevät kovaa työtä pienellä palkalla. Melkoinen ristiriita.

    Tuntuu siltä, että vain metsänomistajilla joilla metsäpuoli on kokonaan tai osittain harrastus kannattaa maksaa palkkatyöstä.

    jees h-valta

    Olen aika paljon A.J:n linjoilla että ei aivan kaikkea ole pakko raskaamman kaavan mukaan uudistaa. Jk on yksi kevennetty ja hyvä tapa uudistaa vähitellen ja kustannuskriittisyys aukollekkaan mentäessä ei ole lainkaan pahaksi. Paljon saa silläkin aikaan.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Epäonnistujille metsänhoito ja istutuskulut on tietysti kovia kun hehtaarituotot jäävät pieniksi. Ne, jotka pääsevät päätehakkaamaan ajallaan hoidettuja ja oikein hoidettuja metsiä niin eihän niille istutuskulut ole prosentuaalisesti suuria kuten niillä, jotka uudistavat hieskoivu- tai jk-unelmia.

    Koivunistutuskulut on tietyati aika kovia kun kuokitaan isoja taimia. Siihenkin auttaa kun opettelee uudistamaan pienillä koivuilla. Koivujen hinta on rajoittanut paljon koivunviljelyä.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    On se varmaan noinkin, että kustannukset nousee (ovat nousseet) suhteessa puun hintaan.

    Jos sen nyt sitten sillä ”vanhalla ja väärällä tavalla” ajattelee, niin 2ha kuusikosta napsahtaa päätehakkuutuloja nettona reilut 22 000€. Täällä päin laikkumätästys 350€/ha, taimet ku-isopaakku 25,5 cnt/kpl.

    700 € laikutus+ 1020€ taimet= 1 720€

    Istutus omana työnä talkooväen koosta riippuen päivä-pari.(Tässä on se toinen virhe kun omalle työlle ei laske palkkaa.) Kustannuksista taitaa tulla vielä alv:t takaisin.

    Tuo 1 720€ uudistuskustannus on nettotulosta alle 8%.

    Jos siihen laskee harvennuksista saadut eurot mukaan niin uuditsuskustannusten osuus tietenkin pienenee.

    Visakallo Visakallo

    Kun tuotettavasta tuotteesta saatava hinta alenee, eikä tuotannosta haluta luopua, ainoaksi keinoksi jää tuotannon tehokkuuden kasvattaminen.
    Se ei tapahdu metsänuudistamisessa vätystelemällä, vaan juuri päinvastoin:
    Tehokkaampi maanmuokkaus ja nopea uudistaminen elinvoimaisilla taimilla.
    Tämä on välttämätöntä metsän kiertoaikaa lyhennettäessä, jolla sitten parannetaan sitä tulosta.

    Otetaanpa esimerkki maitopuolelta: 80-luvulla lehmien keskituotos oli 5000 litraa maitoa vuodessa ja lehmien keski-ikä lähempänä 10 vuotta.
    Tänä päivänä keskituotos on tuplaantunut ja lehmien keski-ikä puolittunut.

    Puhdas harrastustoiminta metsässä on sitten asia erikseen.
    Siinä toiset vain kuntoilee ja toiset kiusaa verottajaa jokavuotisilla tappioilla.

    Nimetön

    ISTUNTUS HOMISA KONE VOI JO,PÄRJÄTÄKIN METURILEKIN MUTA ON,OLTAVA HYVÄ MAASTON OL0 SUHTE.MUISTAN KUN 9KYNMENTÄ LUKUN,L0PULA LUKIN SANOMA LEHTESTÄ ETÄ.METÄ ROP0TI ON JO,SUUNITEILA INSINÖRIN PIIRUSTUS PÖYTÄNLÄ.SEKÄN SUOMI METURI ON,KORTISTOSA VIITEN VUOTEN SISÄLÄ.EN TIETÄ MISÄ ROPOTI VIIPYY E1,OLE VIELÄ NÄKYNTYT AINAKAAN TÄÄLÄN PÄIN.EIKÖN SARJAN TUOTANTOA OLE,SAATU VIELÄNKÄN KÄYNTISTETYÄ.E1 PÄRIÄÄ ROPOTI METURILEN RIIMAN,SEKÄN RAHA METÄN TEKOSA.EN TIETÄ MITEN ROP0TI TUNTISTAA,NE RAHA PUUT TAMIKON HOITOSA.AUTON KAUPIAS ON SOITELTUT SEKÄN,KYSELTYT ETÄ EHTINSINKÖ TULEMAAN,LIIKEELE RUPATELEMAAN SEKÄN VIINERI KAHVEN JUONTIIN.EN VIELÄN LUPANTUT MENTÄ KUN,AIK0N VIELÄN OTOTELA MUITANKIN TARJ0USKIA.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Vaihtoehtotiede vaikenee syvästi, että nykyään käytetään jalostettuja alkuperiä taimissa ja kuusissa luvataan se 25% parempaa kasvua metsikkösiemeniin. Ainakaan minä en ole asiasta mainintaa jk-sivuilla nähnyt ja rohkenen epäillä, että tätä ei oteta millään tavalla huomioon kun kasvumalleja teoretisoidaan vaihtoehtotieteessä. Ja vaikuttaahan tuo tuohon puunhinnankin kompensaatioonkin kun sadot suurenevat. Vaihtoehtotiede tarjoaa kuusikon uudelleen uudistamiseen kuuselle mallia, jossa tehdään reipas yläharvennus, jolloin metsään jää ensinnäkin hirveä kasa havuja ja juuristoltaan heikoimmat puut hyvin harvaan. Niiden pitäisi sitten siementää metsä ja pysyä pystyssä. Noh, uskoo ken tahtoo.

    Visakallo Visakallo

    Jos nyt Suomeen kaavaillut puuta käyttävät hankkeet toteutuvat suunnitellusti, ainoksi vaihtoehdoksi jää muuttaa metsälainsäädäntö sellaiseksi, että pelleily metsissä loppuu ja siellä siirrytään puuntuotantoon.
    Jos näin ei tehdä, ollaan melko pian tuontipuun varassa.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Joo oot varmaan lähempänä oikeaa kuusen suhteen. Männyn valiosiemenellä 25-30% lisäkasvu etelä- ja keskisuomessa ja jalostetulla koivunsiemenellä 25-30% lisäkasvu.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)