Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Vai onko mulle sattunut tänä vuonna naavasemmat lotit? Miltäs teidän muiden silmissä näyttää. Ja onkos suden jälki tuota ajatellut tuotteistaa, kilohinta ainakin pitäis olla ääretön. Ehkä jollekkin ekoaskartelukerholle säkkitavarana?
Itäisimmän pisteemme korkeudella Lappia kolunnut kumppani hämmästeli sattumalta vastaantulleita naavapuita. Niitä ei ollut kovin monissa puron notkoissa. Tämä tapahtui 70-luvun puolivälissä. Minulle etelän ihmisenä lapsuuden naavaisuuden häviäminen ei ollut tullut huomioon.
Kyseisen juttelun jälkeen seurasin luonnossa liikkuessani myös naavaisuutta. Se on komeasti lisääntynyt viimeisen 10-20 vuoden aikana. Kotopaikkani takana lenkkipolun varrella on niin naavainen paikka, että lappalaiset naavautuisivat naamaltaan harmaiksi silkasta kateudesta.
Samoja huomioita kuin ensolaisella evakollakin.
30 cm pitkiä naavoja roikkuu kuusen alaoksilla todella runsaasti. Tulee ihan lapsuus ja nuoruus mieleen.
Naava alkoi lisääntymään 90-luvulla kun lyijytön bensa alkoi yleistymään autoissa. Liekkö sitten syy siinä vai ei. Sitä ennen siihen ei törmännyt kuin muutamassa puussa.
On hyvä muistaa, että kahdeksankymmenluvun jälkeen fossiilisia polttoaineita käyttäviin voimaloihin rakennettiin rikkisuodattimet, jolloin Suomen omaa rikin kuiva- ja märkälaskeumaa (hapan sade) saatiin vähennetyksi. Ilman laatu on siis tässä suhteessa parantunut. Autoissa on myös katalysaattorit. Typpipäästöjä ei näillä konsteilla käsittäkseni kuitenkaan ole saatu kuriin.
Vastauksena otsikkoon, kyllä naava on lisääntynyt 90-luvulta alkaen.
Havaintoja sotkee se että aiemmin minullakin oli vanhoja harsintakuusikoita, joissa sitä ainakin on jos on. Kuitenkin olen huomannut kyllä, että se väheni ensin 50- 60- ja vielä ehkä 80-luvullakin. sitten tuli käänne.
Suomen ilmaston rikkipitoisuudet olivat valtavia vielä 80-luvulla Kuolan niemimaan suurten sulattojen takia. Pienen lisän siihen teki Suomessa poltettu raskas polttoöljy, joka oli hyvinkin rikkipitoista.
Saattoihan siihen naavailmiöön vaikuttaa jotkut muutkin seikat.
Tämä naavan häviäminen ja palaaminen ovatkin sitten ainoat oikeat merkit siitä suuresta haloosta, jonka esim. Erkki Lähde piti Suomen metsien kuolemasta.
Hän sanoi TV:n haastattelussa, 80-lun alussa, että kaikki Suomen havumetsät tulevat kuolemaan vuoteen 1995 mennessä, eikä sitä pysty estämään edes päästöjä vähentämällä, vaan havumetsät kuolevat ja palaavat sitten joskus vuosikymmenien jälkeen, kunhan ilma on tarpeeksi puhdasta.
Vanhalla palstalla pyysin Erkkiä myöntämään, että hän oli erehtynyt, ei myöntänyt.
Näitä kun tarjoillaan suuren tieteen nimissä kansalle, niin onkos se sitten kumma jos en minäkään heti lennosta ole uskomassa johonkin ilmastonmuutoksen hömppään.
Itse olen huomannut tuon saman että naava on lisääntynyt huomattavasti. Ehkä täällä sisämaassa ei nuo Kuolan saasteet ole niinkään vaikuttaneet, mutta väitän että öljylämmityksen väheneminen pientaloissa on myös vaikuttanut rikkipäästöihin. Samoin kaukolämmöllä on oma vaikutuksensa kun savukaasut on saatu puhdistettua paremmin keskitetysti. Huomasin tänä keväänä pilkkireissulla ettei – 90 luvun kaltaisia nokilaskeumaa ollut järvien jäillä. Keväällähän jäät olivat mustana sateiden mukana tuleesta noesta. Suunta on hyvä kunhan sama vielä jatkuisi.
Kyllä se on puhtaasti teollisuuden raskaan polttoöljyn käytön vähenevä, monestakin syystä, kun on vaikuttanut metsäluontomme puhdistumiseen ja naavankin ehkä pieneen lisääntymiseen. En nyt kovin radikaalisti tuosta intoilisi, koska kaukolaskeumat kuitenkin vaikuttavat vielä pitkään. Omakotilämmittäjien polttoöljyn rikkipitoisuudella ei ole pitkään aikaan enää ollut mitään mainittavaa merkitystä. Se on ollut niin olematon määrä. Voisi sanoa että lähes nolla. Omakotitalot kannattaisi luonnon ja ilmanlaadun kannalta edelleen lämmittää kevyellä polttoöljyllä. Sen kokonaisrasitus on kuitenkin vähäisimmästä päästä. Se vain on isot sähköyhtiöt kun lobbaavat ”edullisen” sähkölämmityksen puolesta voimalla. Ja tämä ”edullinen” sähkölämpö tarkoittaa myös kaikkia pumppuversioita maasta lähtien. Jopa omakin ”rakas” polttoaine puuklapi kuluttaa lähi-ilmaympäristöä kovemmin kuin öljylämmitys nykylaitteilla.
Mäkin testasin ja naavaksi tuomitsin. Jos miisun mielessä välkkyy luppoaika ja yrittää meitä jekuttaa? Sen verran tuotteistin että keräsin muovipussillisen ja annoin alakoululaisille askarteluvärkiksi.
Oikeestaan aattelin alunperin onko se lisääntynyt ihan lähivuosina, lapsuus on tuolla naavattomalla 70-luvulla ja nykyään on tosiaan enemmän. Vaikuttaakohan esim. taannoiset kuumat kesät tai ”vanhan ajan talvet”? Se on aina tämä yhden miehen tilasto kylläkin hiukan epävarma
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään